Sofian alijäämä rikkoo budjettisäännöt

Bulgarian vuoden 2026 budjettikiista alkaa kotimaisesta ongelmasta. Infobusinessin/BCCI:n raportoiman valiokunta-aineiston mukaan julkisen talouden konsolidoitu alijäämä, eli valtion menojen ja tulojen erotus, on ensi vuonna 5,7 prosenttia BKT:stä. Bulgarian julkisen talouden laki rajaa alijäämän tiettävästi 3 prosenttiin, kertoi Fakti. Budjettiluonnos on siksi ensin oikeudellinen testi Sofiassa ja vasta sen jälkeen mahdollinen EU-ongelma.

Hallituksen mukaan alijäämä supistuu 3,8 prosenttiin vuonna 2027 ja 3,0 prosenttiin vuonna 2028, Infobusiness/BCCI raportoi. Lupaus on selvä: sääntörikkomus korjataan myöhemmin, mutta sitä ei vältetä nyt.

Matala velka peittää osan uskottavuusongelmasta. Luonnoksen mukaan valtionvelka nousee vuoden 2026 loppuun mennessä 37,7 miljardiin euroon eli 30,1 prosenttiin BKT:stä ja vuonna 2028 jo 35,2 prosenttiin. EU:n velkaviitearvo on 60 prosenttia BKT:stä EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukaan. Bulgaria pystyy siis yhä velkaantumaan ennen kuin velkatasosta itsestään tulee kriisi.

Hinta syntyy luottamuksesta. Finanssipoliittinen sääntö ohjaa odotuksia vain niin kauan kuin poliitikot eivät muuta sitä aina menopaineen kasvaessa.

Matala velka ei ole avoin valtakirja

Bulgarian keskuspankin pääjohtaja Dimitar Radev muotoili varoituksen suoraan: vuoden 2026 budjettiluonnos syventää vuodesta 2020 näkyvää kielteistä julkisen talouden trendiä sen sijaan, että kääntäisi sen, kertoi BTA.

Alijäämällä on aina maksaja. Valtio hakee rahat nyt lainanantajilta, myöhemmin veronmaksajilta tai tulevista menoleikkauksista.

Hallituksen vahvin perustelu on, että nopea paluu 3 prosentin rajaan voisi pakottaa äkillisiin leikkauksiin, lykätä investointeja tai nostaa veropainetta. Luonnos tarjoaa hitaampaa sopeutusta, kuten Infobusiness/BCCI raportoi. Perustelu toimii vain, jos alijäämä todella on väliaikainen ja poliittinen järjestelmä pystyy viemään korjauksen läpi.

Riski kasvaa, jos vajaus on rakenteellinen. Finanssineuvoston jäsen Lyubomir Datsovin mukaan ongelman ydin on komission arvion mukainen noin 4 prosentin rakenteellinen alijäämä, kertoi Fakti. Käytännössä se tarkoittaa, että menojen ja tulojen välinen kuilu ei katoa tavallisen suhdannevaihtelun mukana. Pelkkä kasvu ei silloin riitä. Valtion on leikattava lupauksiaan, kerättävä enemmän tuloja tai jatkettava velanottoa.

Kuka maksaa, jos luottamus heikkenee

Lyhyen aikavälin voittajat ovat näkyvissä: ihmiset ja instituutiot, joiden nykyisiin julkisiin menoihin ei kosketa. Häviäjät näkyvät myöhemmin. Tulevat veronmaksajat maksavat korot ja lyhennykset. Yritysten lainat voivat kallistua, jos valtion lainanotto imee markkinoilta enemmän rahoitusta. Kotitalouksille riski näkyy korkeampina veroina tai kireämpinä julkisina palveluina.

Inflaatioriski on epävarmempi. Suurempi alijäämä voi lisätä hintapainetta, jos kysyntä on jo vahvaa ja valtio jatkaa menojaan pysyviä tuloja nopeammin. Julkinen aineisto ei osoita, että budjettiluonnos olisi jo nostanut hintoja tai valtionlainojen tuottoja eli sijoittajien vaatimaa korkoa. Ongelma on rajatumpi: luonnos heikentää ankkuria, jonka perusteella sijoittajat ja Bryssel arvioivat seuraavaa budjettia.

EU-säännöt antavat komissiolle väylän viralliseen tarkasteluun, jos 3 prosentin alijäämäviitearvo ylittyy. Tätä kuvaavat komission ohjeistus ja neuvoston muistio liiallisen alijäämän menettelystä. Aineisto ei osoita, että tästä budjettiluonnoksesta olisi käynnistetty menettely. Se osoittaa, miksi sellaisen perustelu on helpompi esittää.

Euronaikataulun kannalta kyse on signaalista. EKP:n ja komission lähentymisarvioissa euroon liittyminen kytketään julkisen talouden kestävyyteen. Vuoden 2026 tavoite, 5,7 prosentin alijäämä, ei pyyhkisi pois aiempia arvioita. Se loisi uuden uskottavuusongelman sen jälkeen, kun Bulgarian oli määrä osoittaa budjettikuria (EKP, komissio, Infobusiness/BCCI). Siksi kotimaisella 3 prosentin rajalla on merkitystä myös Bulgarian ulkopuolella.

Romania on vertailukohta, koska sijoittajat katsovat alueen budjettipolkuja rinnakkain. Digi24 raportoi Romanian keskuspankkiin viitaten, että Romanian EU-laskennan mukainen alijäämä oli 7,9 prosenttia BKT:stä vuonna 2025 ja komission kevätennuste arvioi sen olevan 6,2 prosenttia vuonna 2026. Bukarest on siis Kaakkois-Euroopan EU-maista haavoittuvammassa asemassa. Bulgaria on edelleen paremmassa tilanteessa. Vertailu näyttää silti, kuinka nopeasti keskustelu siirtyy yhden vuoden budjetista koko maan finanssipolitiikan suuntaan.

Bulgaria kestää lisävelkaa jonkin verran. Se ei voi tehdä 3 prosentin säännöstä valinnaista ilman uskottavuustappiota, vaikka lasku ei tulisi heti. Sofian on nyt osoitettava, että vuoden 2026 ylitys on silta takaisin kuriin eikä kurin määritelmän muuttamista.