Sofian alijäämä rikkoo eurosääntöjä

Bulgarian parlamentti on hyväksynyt vuodelle 2026 budjetin, jossa julkisen talouden alijäämä on 5,7 % BKT:stä ja uutta velkaa voidaan ottaa enintään 10,1 mrd. euroa (BTA). EU:n alijäämäraja on 3 prosenttia. Sillä mitataan eroa valtion menojen ja tulojen välillä. Bulgaria ylittää rajan lähes kaksinkertaisesti.

Kyse ei ole vain Sofian sisäisestä budjettiriidasta. Ajoitus tekee päätöksestä euroalueen testin. Bulgaria liittyi euroalueeseen ja on jo EU:n virallisessa alijäämämenettelyssä, joka käynnistyy, kun jäsenmaa käyttää julkisia varojaan sääntöjen vastaisesti. Maa, joka on juuri ottanut yhteisvaluutan käyttöön, hyväksyy nyt menolinjan, jonka uskottavuutta Brysselissä ei voi sivuuttaa.

Luvut heikkenevät edelleen

Euroopan komission kevätennuste varoitti jo pysyvistä ylityksistä: alijäämä olisi 3,5 % vuonna 2025, 4,1 % vuonna 2026 ja 4,3 % vuonna 2027 (Euroopan komissio). Hyväksytty budjetti menee selvästi tämänkin yli. Eurostatin neljännesvuositilasto näyttää suunnan: Bulgarian julkisen talouden alijäämä oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 7,6 %, EU:n korkein (Eurostat).

Bryssel on avannut liiallisen alijäämän menettelyn eli EDP:n. Se on EU:n virallinen korjausprosessi maille, jotka rikkovat 3 prosentin rajaa. Sofian on esitettävä 15. lokakuuta 2026 mennessä hyväksyttyjä budjettitoimia, ei vain lupauksia (EU:n neuvosto, Global Banking & Finance/Reuters). Jos linja ei muutu, säännöt voivat lopulta johtaa sakkoihin. Uudet EU:n budjettisäännöt katsovat alijäämäluvun lisäksi menojen kasvua. Komissio haluaa nähdä, hidastaako hallitus menouraa, ei pelkästään sitä, näyttääkö yhden vuoden alijäämä paremmalta (Euroopan komissio).

Velkakriisistä ei silti ole kyse. Bulgarian julkinen velka on noin 28,5 % BKT:stä, eurooppalaisittain hyvin matala taso (Eurostat). Ongelma ei ole maksukyky vaan luottamus. Bulgaria on liittynyt euroalueeseen ja äänestänyt samalla budjettiuralle, jota Bryssel ei voi pitää uskottavana.

Ranska tarjoaa hyödyllisen vertailukohdan. IMF arvioi Ranskan alijäämäksi 5,2 % vuonna 2026, kun julkinen velka nousee 117,6 prosenttiin BKT:stä eli noin nelinkertaiseksi Bulgariaan verrattuna (IMF, Eurostat). Kuten To Brief kertoi aiemmin tällä viikolla, Pariisiin kohdistuu kasvava paine uskottavan sopeutusohjelman laatimiseksi, ja säästötoimet ovat jo osuneet terveysmenoihin (To Brief). Bulgaria testaa, pystyykö Bryssel reagoimaan nopeasti, kun pieni euromaa hyväksyy komission odotuksia heikomman budjetin. Ranska testaa, jaksaako sama järjestelmä painostaa suurta taloutta, jonka velka tekee ongelmasta koko euroalueen kysymyksen. Molempia katsotaan samassa kehyksessä Wienistä ja Berliinistä Bukarestiin ja Varsovaan.

Kuka laskun maksaa

Jos Bulgaria noudattaa vaatimuksia menoja hillitsemällä, liikkumavara on kapea. Palkat, sosiaalietuudet ja eläkkeet muodostavat noin 76 % menoista (BTA). Se ei tarkoita, että niitä leikataan automaattisesti. Se tarkoittaa, ettei niitä voi sivuuttaa vakavassa sopeutuksessa, ellei veroja koroteta tai investointeja lykätä. Bulgarian kotimaisessa keskustelussa julkisen sektorin palkkajäädytykset ovat jo osa hintaa.

Jos Sofia viivyttelee, kustannus ei katoa vaan siirtyy. Sijoittajat vaativat korkeampaa korkoa Bulgarian velkakirjoista, korkomenot vievät tilaa budjetista ja seuraaville hallituksille jää vähemmän pelivaraa. Bulgarian valtiovarainministeri on arvioinut, että toteutunut alijäämä voi jäädä alle 5,7 prosentin, jos myöhään käynnistynyt budjetti jättää investointihankkeita kesken (Economic.bg). Se parantaisi otsikkolukua korjaamatta rakennetta. Sofia on käyttänyt vastaavaa keinoa aiemminkin: lähivuosien lukuja on paikattu kertaluonteisilla toimilla, kuten pankkiverojen aikaistamisella, samalla kun tuleva liikkumavara on kaventunut.

Matala velkataso antaa Bulgarialle aikaa, jota useimmilla Euroopan hallituksilla ei ole. Hyväksytty budjetti tekee kuitenkin sääntöjen toimeenpanosta tärkeämmän kysymyksen kuin maksukyvystä. Lokakuun määräaika näyttää, tuoko euroalueen jäsenyys mukanaan finanssikuria vai vain uuden valuutan.