Sofia hakee €3.8 billion lisävelkaa

Bulgaria liittyi euroalueeseen tilanteessa, jossa julkisen talouden suunta oli jo väärä. Euroopan komission kevätennusteen mukaan budjettivaje, eli julkisten menojen ja tulojen erotus, nousee 3,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2025, 4,1 prosenttiin vuonna 2026 ja 4,3 prosenttiin vuonna 2027. Se ylittää EU:n 3 prosentin rajan koko ennustejaksolla (Bulgaria forecast, European Parliament fiscal brief). Kesäkuun kysymys on, pystyykö Sofia muuttamaan eurojäsenyyden yhteydessä annetut lupaukset budjetiksi, johon sijoittajat ja EU-instituutiot voivat luottaa.

Markkinat liikkuvat ennen sakkoja

EU ei ollut 15. kesäkuuta sakottanut Bulgariaa. Komissio oli suositellut virallisen alijäämämenettelyn avaamista, mutta neuvoston piti vielä tehdä oikeudellinen päätös valtiovarainvirkamiesten valmistelun jälkeen, komission kevätpaketin ja parlamentin kesäkuun finanssipoliittisen katsauksen mukaan.

Kun menettely alkaa, Sofian on toimitettava korjaussuunnitelma ja osoitettava toimivansa sen mukaisesti. Neuvoston ohjeistus etenee vaiheittain: arviointi, päätös, suositus ja vasta sen jälkeen seuraamukset, jos hallitus ei korjaa sovittua poikkeamaa.

Taloudellinen paine alkaa aiemmin. Valtionlainoja ostavat sijoittajat arvioivat, onko vaje tilapäinen vai rakennettu sisään palkkoihin, eläkkeisiin, tukiin, puolustusmenoihin ja heikkoon veronkantoon. Jos he pitävät alijäämää pysyvänä, he vaativat lainalle korkeampaa korkoa. Silloin valtion korkomenot alkavat syrjäyttää samoja menoja, joita poliitikot yrittivät suojata.

Sofian on yhä kirjoitettava budjetti

Parlamentin päätös vetää pois vuoden 2026 valtion-, sairausvakuutus- ja sosiaaliturvabudjetit jätti Sofian ilman sovittua finanssipoliittista suunnitelmaa euroon siirtymisen ympärillä. Budjetit vedettiin pois vero- ja maksukorotuksia vastustaneiden protestien jälkeen, kertoi BNR.

Selvin kassaviesti on hallituksen pyyntö saada valtuus nostaa enintään 3,8 mrd. euroa uutta velkaa. Sillä rahoitettaisiin osin nykyistä alijäämää ja osin elpymis- ja palautumistukivälineen menoja etupainotteisesti, BTA raportoi. Parlamenttiraportoinnin mukaan valtiovarainministeriö oli jo käyttänyt alkuperäisen vuoden 2026 velanottorajan tammi-toukokuussa, kertoi Investor.bg. Se ei vielä todista rahoituskriisiä. Se kertoo, miksi pelkkä budjettitaulukkoon kirjattu alijäämätavoite ei riitä.

Kipeät kohdat ovat helposti paikannettavissa. Valtiovarainministeri Galab Donev sanoi parlamentille, että keskusteluissa oli mukana nettomenojen leikkaaminen 0,5 prosentilla BKT:stä ja että palkat, sosiaalietuudet ja eläkkeet muodostivat noin 76 prosenttia menoista, BTA:n mukaan. Menoleikkaukset osuisivat julkisen sektorin työntekijöihin, eläkeläisiin, etuudensaajiin ja poliittisesti heikommin suojattuihin ministeriöihin. Tulojen lisääminen tarkoittaisi kotitalouksille ja yrityksille veroja tai tiukempaa veronkantoa. Lisävelka siirtäisi laskun tuleviin budjetteihin korkoina ja takaisinmaksuina.

Säännöt seurasivat Bulgariaa euroon

Bulgaria-tapaus ei jää Sofiaan. Puolassa tai Italiassa euroskeptiset puolueet voivat käyttää sitä varoituksena siitä, että eurojäsenyys tuo mukanaan finanssiongelmia. Näyttö tukee kapeampaa johtopäätöstä: euroon liittyminen ei poistanut budjettikuria.

Bulgariasta tuli euroalueen 21. jäsen kiinteällä muuntokurssilla 1,95583 levaa eurolta neuvoston heinäkuussa 2025 antaman hyväksynnän jälkeen, kuten EKP myöhemmin tiivisti talouskatsauksessaan. Alijäämäura syntyy kotimaisista budjettipäätöksistä EU-sääntöjen alla. Valuutan vaihtuminen teki testistä näkyvämmän, mutta se ei mekaanisesti luonut menojen ja tulojen välistä kuilua.

Romania näyttää saman uskottavuusongelman kalliimman version. Romanian vuoden 2025 alijäämäksi raportoitiin 7,9 prosenttia BKT:stä ja vuoden 2026 ennusteeksi 6,2 prosenttia, samalla kun tapausta kuvattiin EU:n suurimmaksi alijäämämenettelyksi, kertoi Termene. Muu romanialaisraportointi viittasi kymmenvuotisen valtionlainan noin 7,3 prosentin tuottoon, eli korkoon, jota sijoittajat vaativat lainatakseen valtiolle rahaa vuosikymmeneksi, Gândul raportoi. Bulgaria ei ole Romania, mutta mekanismi on sama: epäilys julkisesta taloudesta siirtyy virallisista kokouksista palkkoihin, veroihin, eläkkeisiin, investointisuunnitelmiin ja korkomenoihin.

Ratkaisevaa on nyt, miten Sofia sopeuttaa talouttaan. Uskottava budjetti näyttäisi, mitkä korjaukset ovat pysyviä, mitkä kertaluonteisia, paljonko perustuu veronkannon parantamiseen ja paljonko hitaampaan menokasvuun tai investointien lykkäämiseen. Sen pitäisi myös erottaa alijäämän kattamiseen otettu velka EU-tuettujen hankkeiden ennakkorahoituksesta. Ennen taulukon valmistumista avoin kysymys on, kääntääkö Sofia lipsumisen vai viekö se sen seuraavaan budjettiin.