Sofia hakee apua MiG-29-koneille

Bulgarian ilmavoimien ongelma on yksinkertainen ja siksi poliittisesti hankala: maan viidestätoista MiG-29-hävittäjästä vain kuusi oli hiljattain lentokunnossa (BNR News). Luku selittää, miksi pääministeri Rumen Radev käytti Ankaran Nato-huippukokousta tavatakseen puolalaisen WZL-2:n edustajia. Bydgoszczissa toimiva WZL-2 on Puolan valtion omistama sotilasilmailun korjaus- ja huoltolaitos (Fakti, Defence24).

Sofia tarvitsee MiG-kalustolle lisäaikaa, koska tilatut F-16 Block 70 -hävittäjät eivät ratkaise valmiusvajetta heti. Täysi käyttövalmius voi siirtyä 2030-luvun alkuun.

Bydgoszczin varalinja

WZL-2 on huoltanut Bulgarian MiG-29-koneiden moottoreita viime vuosina ja rakentanut omaa varaosaketjuaan sen jälkeen, kun venäläiset huoltokanavat muuttuivat poliittisesti käyttökelvottomiksi (24 Chasa). Yli 26 miljoonan euron arvoinen moottorihuoltokilpailutus kertoo, kuinka kallista vanhoista runkoista on puristaa lentotunteja ulos (BNR News).

Järjestely hyödyttää myös Varsovaa. Se antaa Puolalle käytännön syyn osoittaa, että Nato-maat tarvitsevat yhä puolalaista osaamista neuvostoperäisen kaluston ylläpidossa. Laajempi tavoite tehdä WZL-2:sta alueellinen huoltokeskus vanhoille hävittäjille perustuu kuitenkin toistaiseksi enemmän viranomaispuheisiin kuin allekirjoitettuihin sopimuksiin (Fakti).

Hävittäjäkauppa ei sulje aukkoa heti

Romania näyttää, miksi. Bukarest sai viimeisen Portugalista hankitun F-16-koneensa vuonna 2020 (Lockheed Martin). Vuonna 2024 Yhdysvallat ilmoitti kongressille mahdollisesta 32 F-35A -koneen kaupasta Romanialle (DSCA). Ilmavoima ei silti synny konekaupasta. Lentäjät on koulutettava, varaosavirran on toimittava, asejärjestelmät on integroitava ja koneet on kytkettävä Naton johtamisverkkoon. Hävittäjän ostaminen aloittaa vuosien työn.

Slovakia on vielä selvempi varoitus. Kun Bratislava luovutti MiG-29-koneensa Ukrainalle, se jäi odottamaan korvaavia hävittäjiä liittolaisten ilmavalvonnan varaan. Ilmavalvonnassa Nato-maat vuorottelevat toisen jäsenmaan ilmatilan valvonnassa. Heinäkuussa 2026 Slovakian presidentti Peter Pellegrini esitti kahden F-16-koneen valmiuden Baltian ilmavalvontaan tulevana sitoumuksena, ei jo toteutuneena kykynä (Aktuality). Nato täytti aukon. Aukon täyttäminen maksaa kuitenkin kotimaan politiikassa ja kasvattaa riippuvuutta siitä, kuka kulloinkin ehtii paikalle.

Sofian varaosaongelma muuttuu Rooman rotaatio-ongelmaksi

Kun Nato-maa ei pysty valvomaan omaa ilmatilaansa, liittokunta paikkaa vajetta. Italia on lähettänyt Eurofightereita ja vuonna 2024 myös F-35A-koneita Romaniaan Naton tehostettuun ilmavalvontaan (NATO Air Command, Aeronautica Militare). Jokainen rotaatio kuluttaa koneiden lentotunteja, lentäjien työaikaa ja huoltokapasiteettia. Sofian varaosaongelmasta tulee Rooman rotaatiosuunnittelun ongelma, vaikka italialaispoliitikot eivät kuvaisi sitä näin.

Nato käsittelee ilmavalvontaa pysyvänä rauhanajan tehtävänä (NATO). Bulgaria sijaitsee Mustanmeren alueella Romanian, Turkin ja Ukrainan rinnalla. Venäjän paine on tehnyt alueen ilmavalvonnasta aiempaa kiireellisemmän kysymyksen (DefenseRomania).

Vastuunjako kertoo paljon Euroopan puolustuksen arjesta. Bulgarian hallitus päättää, tekeekö se sopimuksen WZL-2:n kanssa. Puolan valtio omistaa huoltolaitoksen. Natolla ei ole roolia itse huoltosopimuksessa, mutta liittokunta kantaa seuraukset, jos Bulgarian koneet jäävät maahan ja rotaatioita tarvitaan lisää esimerkiksi Italialta. Euroopassa puolustusintegraatiota suunnitellaan pitkällä aikavälillä, mutta valmiusvajeet ratkaisee se, kenellä on varaosat tänään. Bulgarialaisraportoinnissa ei ole näkynyt Sofian ja Bydgoszczin allekirjoittamaa pitkäaikaista sopimusta (24 Chasa). Kunnes Bulgarian F-16:t ovat taisteluvalmiita, Mustanmeren ohuiden kohtien paikkaaminen kuuluu Naton voimankäytön suunnittelijoille, ei huippukokousten julkilausumille.