Sofia suojaa Lukoilin jalostamoa

Raakaöljy saapuu Mustanmeren satamaan. Alkuperätodistus kertoo, ettei öljy ole venäläistä. Aluksen seurantatiedot näyttävät siisteiltä. Tullilomake täsmää. Pakotteiden kannalta vaikeammat kysymykset alkavat vasta siitä: kuka myi lastin, kuka rahoitti sen, kuka vakuutti aluksen ja kuka saa jalostusketjun katteen. EU ei edelleenkään pysty vastaamaan näihin kysymyksiin riittävän tarkasti Neftochim Burgasin jalostamosta, joka on yhteydessä Lukoiliin ja tuottaa valtaosan Bulgarian polttoaineista.

Jalostamo, josta tuli polttoainejärjestelmä

Neftochimin arvioidaan kattavan 80–90 prosenttia Bulgarian polttoainemarkkinasta. Se tuottaa myös suuren osan maan lentopolttoaineesta ja strategisista polttoainevarastoista. Jos jalostamon toiminta häiriintyy, Bulgaria ei menetä vain yhtä toimittajaa. Se menettää polttoainehuoltonsa rungon.

Tämä asema antoi Sofialle neuvotteluvoimaa. Kun EU kielsi venäläisen meritse kuljetetun raakaöljyn vuonna 2022, Bulgaria sai määräaikaisen poikkeuksen, jonka turvin Neftochim sai jatkaa venäläisöljyn ostamista (EUR-Lex). Poikkeusta on sittemmin kiristetty. Heinäkuussa 2026 julkaistun raportin mukaan jalostamo on nyt valtion hallinnoima eikä "enää käytä venäläistä öljyä" (Euronews). Väite ei ole todennettavissa julkisista tulli- tai jalostamotiedoista.

Se myös ohittaa vaikeamman ongelman. Pakotteiden kiertäminen ei edellytä, että Venäjän lipun alla kulkeva tankkeri kiinnittyy Burgasin satamaan. Riittää, että vanha kaupallinen koneisto pysyy toiminnassa: välittäjät, pankit, vakuuttajat ja ostajat jatkavat samaa arvoketjua ja keräävät katetta.

Miltä todellinen irtautuminen näyttää

EU:n öljypakotteet toimivat kahdella tasolla. Ensimmäinen kieltää venäläisen öljyn tuonnin. Toinen estää EU-yhtiöitä kuljettamasta, välittämästä, rahoittamasta tai vakuuttamasta venäläistä öljyä, jos sitä myydään hintakaton yläpuolella (EU Council, EU Council). Euroopan komission oma ohjeistus korostaa, että pakotteiden noudattamisessa ratkaisevat omistus, määräysvalta ja kaupankäyntisuhteet pakotelistattuihin toimijoihin (European Commission).

Italia näytti, mitä aito irtautuminen tarkoittaa. Kun Lukoilin ISAB-jalostamosta Sisiliassa tuli pakoteongelma, Rooma asetti sen väliaikaiseen hallintoon. Uusi järjestely vaihtoi sekä omistajaohjauksen että toimitusketjun: kuka osti raakaöljyn, kuka rahoitti sen ja kuka myi jalosteet. Trafigura otti toimitusketjun haltuunsa (Reuters, Reuters).

Onko Bulgaria tehnyt saman? Sofia pyrki hiljattain rajaamaan Lukoilin perustajan Vagit Alekperovin ja patriarkka Kirillin EU:n 21. pakotepaketin ulkopuolelle. Perusteluna oli, että heidän pakotelistaamisensa voisi häiritä jalostamon toimintaa (BTA, RFE/RL). Jos jalostamo todella on valtion hallinnassa ja irrotettu venäläisöljystä, poikkeuksen tarvetta on vaikea selittää.

Kuka maksaa läpinäkymättömyydestä

Centre for Research on Energy and Clean Air arvioi, että 44,1 dollarin barrelikohtaisen hintakaton täysimääräinen toimeenpano kesäkuussa 2026 olisi leikannut Venäjän öljytuloja 36 prosenttia, noin 5 mrd. euroa kuukaudessa (CREA). Neftochim ei ole järjestelmän ainoa heikko kohta. Jokainen jalostamo, jonka kaupallinen ketju jää läpinäkymättömäksi, on kuitenkin mahdollinen vuotokohta Venäjälle palaaville tuloille.

Myös sääntöjä noudattavat jalostamot kärsivät. Kalliimpaa ei-venäläistä raakaöljyä ostava jalostamo kilpailee sellaista laitosta vastaan, joka saa edelleen halvempaa tai venäläiskytköksistä toimitusta. Bulgarian läpinäkymättömät jalostevirrat voivat vääristää lähialueiden markkinoita. Romania esimerkiksi tuo bulgarialaista bitumia samalla, kun se vie omaa bitumiaan Ukrainaan (Economica).

Bulgarian kuluttajat ovat asetelman ironisimpia häviäjiä. Sofia perusteli jalostamon suojaamista sillä, että se pitää polttoainehinnat kurissa. Center for the Study of Democracyn mukaan aiempi poikkeus ei kuitenkaan alentanut kuluttajahintoja merkittävästi, mutta Lukoil sai vuosina 2022–2023 vähintään 2,4 mrd. dollaria lisävoittoa (Direktno). Bulgarialaisille kerrottiin, että poikkeukset suojaavat heidän polttoainelaskujaan. Katteet päätyivät yhtiölle.

Liettuan ulkoministeri Kestutis Budrys kutsui uusia pakotepoikkeuksia "erittäin huonoksi kehitykseksi", jota ajavat energia- ja merenkulkuintressit (TV3/BNS). Kritiikki osuu EU-pakotteiden rakenteelliseen heikkouteen: pakotteet vaativat yksimielisyyden eli jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Yhden maan riippuvuus yhdestä jalostamosta voi siksi vesittää koko paketin.

Julkista näyttöä siitä, että Neftochim jalostaisi tällä hetkellä kiellettyä venäläisöljyä, ei ole. Noudattamisen todentaminen vaatisi kuitenkin lastikohtaisia tullitietoja, jalostamotarkastuksia ja siirtohinnoitteludataa. Niitä ei ole julkistettu. EU:n on yhä osoitettava, että Euroopan keskittyneimmän jalostamon ympärillä toimiva kaupallinen järjestelmä on aidosti irrotettu verkostosta, joka sen rakensi.