Espanja tavoittelee AI-sirutehdasta

Eurooppa pystyy kirjoittamaan tekoälysääntöjä, mutta sääntelyvalta jää vajaaksi, jos laskentakapasiteetti sijaitsee toisella mantereella. Silloin katkaisija on käytännössä muualla. Espanja yrittää nyt muuttaa asetelmaa tavalla, joka ei perustu uusiin asetuksiin vaan sähköverkkoon, rakennustöihin ja datakeskustekniikkaan.

Laskennan tehdas

Tavallinen datakeskus muistuttaa ostoskeskusta: rinnakkain pyörii tuhansia erillisiä tehtäviä, yritysten tietokannoista suoratoistopalveluihin. Tekoälyn gigatehdas toimii enemmän autotehtaan tavoin. Kymmenettuhannet erikoistuneet sirut kytketään yhteen tekemään yhtä valtavaa laskentaa, esimerkiksi kouluttamaan kielimallia tai lääketieteellisiä kuvia tunnistavaa järjestelmää. Tallennuksen, jäähdytyksen ja verkkoyhteyksien on toimittava niin, etteivät sirut odota dataa tyhjäkäynnillä (Hammerspace, Schneider Electric).

EU aikoo rahoittaa Eurooppaan enintään viisi tällaista gigatehdasta. Jokaisessa olisi noin 100 000 kehittynyttä tekoälysirua (Data Center Dynamics). Hakukierros avautuu tässä kuussa, ja päätöstä odotetaan loppuvuonna 2026 (elDiario.es). Espanjan ehdotus keskittyy Móra la Novaan, pieneen kaupunkiin Tarragonan maakunnassa. Toinen sijoituspaikka olisi Madridin lähellä (Europa Press).

Miksi Espanjan valtio haluaa omistajaksi

Omistusrakenne kertoo hankkeen luonteesta. Valtion sijoitusyhtiö omistaisi siitä noin 48 %. Telefónican, rakennusyhtiö ACS:n ja Santander-pankin osuudet olisivat kukin noin 16 %, ja kvanttilaskentayhtiö Multiverse Computingille jäisi 4 % (La Vanguardia, 20minutos). Madrid haluaa kohdella hanketta strategisena infrastruktuurina, ei vain yksityisenä pilvipalvelukeskuksena. Rakennus- ja pankkikumppanit kertovat, että kyse on yhtä paljon rahoituksesta ja toteutuksesta kuin teknologiasta.

Rahoituksesta on syytä puhua täsmällisesti. Tunnistettavia julkisia sitoumuksia on tähän mennessä noin miljardi euroa, kun mukaan lasketaan Espanjan valtion varat ja panos EU:n yhteiseen suurteholaskentaohjelmaan (esmartcity). Laajasti siteerattu 5 miljardin euron summa tarkoittaa tavoiteltua kokonaisinvestointia siinä tapauksessa, että Espanjan hanke valitaan. Se ei ole vielä käytettävissä olevaa rahaa (elDiario.es).

Todellinen pullonkaula on sähkö

Tekoälyn gigatehdas on teollisuuslaitos, joka tarvitsee maata, sähköä ja vettä. Kun siruja on 100 000, pelkkä sähkönkulutus nousee pienen kaupungin tasolle. Móra la Novan paikallinen sähköasema tuottaa nyt 50 megawattia, ja kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa kohti 125 megawattia vuoteen 2030 mennessä (20minutos).

Irlanti näyttää, mitä tapahtuu, kun verkkosuunnittelu jää datakeskusbuumin jälkeen. Datakeskuksista tuli niin suuri osa maan sähkönkulutusta, että sääntelyviranomaiset arvioivat uudet verkkoliitännät paikallisen kapasiteetin ja koko järjestelmän kuormituksen perusteella (CRU). Espanja tarvitsee siirtoverkon vahvistuksia, sähköasemakapasiteettia ja sopimuksia kulutuksen vähentämisestä tai siirtämisestä silloin, kun verkko on kovilla. Näiden on oltava valmiina ennen siruja.

Kuka pääsee käyttämään kapasiteettia

Selkein vastaus kysymykseen hankkeen tarkoituksesta löytyy Portugalin rinnakkaisesta hakemuksesta: gigatehtaan kapasiteettia avattaisiin pienyrityksille, startup-yhtiöille, tutkijoille ja julkisille palveluille (Government of Portugal). Sairaala voisi hienosäätää lääketieteellistä tekoälymallia tai yliopisto kouluttaa kielimallia eurooppalaisella laskentateholla ilman, että arkaluonteista potilasdataa ohjataan ei-eurooppalaiseen pilveen.

Ranska näyttää sekä mahdollisuuden että rajan. Maa keräsi Choose France -huippukokouksessa 93 miljardin euron edestä ulkomaisia tekoälyyn liittyviä investointilupauksia osin siksi, että se pystyy tarjoamaan ydinvoimaan perustuvaa sähköä (Le Monde). Mistral AI:n uusi Pariisin lähellä sijaitseva datakeskus käyttää 13 800 Nvidian sirua, jotka ovat yhdysvaltalaisessa suunnittelussa (Le Nouvel Economiste). Eurooppa voi päättää, missä tekoälyä ajetaan, kuka saa kapasiteettia ja millä datasäännöillä. Täysi riippumattomuus yhdysvaltalaisista siruista on silti kaukana (EU AI Policy Monitor).

Espanja ei ole vielä voittanut mitään. Jos hanke valitaan, toiminta voisi alkaa loppuvuonna 2028 (La Vanguardia). Suuri osa Euroopan tekoälyrahasta on yhä ohjelmia ja rahoitusvälineitä, ei koneita, joilta tutkijat voivat varata laskenta-aikaa (Thorsten Meyer AI). Ratkaiseva testi on, valmistuvatko Móra la Novan sähköasema, verkkoliitäntä ja jäähdytysjärjestelmät ennen kuin tekoälykilpailu ehtii seuraavaan vaiheeseen. Tekoälyn omavaraisuus riippuu lopulta vähemmän sääntöjen kirjoittajista kuin siitä, kuka saa betonin, kaapelit ja sähkön ajoissa paikalleen.