Espanja hyväksyi €11.86bn puolustushankinnat, toimitusajat puuttuvat

Espanjan hallitus valtuutti 10. marraskuuta puolustusministeriön tekemään 13 hankintasopimusta, joiden arvioitu arvo on 11,86 mrd. euroa (La Moncloa, EFE). Suurin hankinta koskee liikkuvaa ilmatorjuntajärjestelmää, mutta hallituksen julkisessa asiakirjassa ei nimetä järjestelmää, toimittajaa eikä ajankohtaa, jolloin joukot voisivat ottaa sen käyttöön. Valtuutus antaa puolustusministeriölle luvan allekirjoittaa sopimukset. Se ei osoita, että kalustoa olisi tilattu, valmistettu tai toimitettu.

Mihin hallitus antoi luvan

Suurin menoerä on 3,397 mrd. euroa, joka maksettaisiin kymmenenä vuosieränä. Summalla hankittaisiin liikkuvia järjestelmiä suojaamaan operaatioihin lähetettyjä joukkoja lentokoneilta ja ohjuksilta (La Moncloa). Expansión kertoi samana päivänä, ettei pääurakoitsijoita ollut vielä valittu (Expansión).

Kaksi muutakin uutta hankintaa erottuu joukosta. Hallitus osoitti 1,45 mrd. euroa droonien torjuntaan kotimaassa ja ulkomaanoperaatioissa sekä 792 milj. euroa Espanjan uusien S-80-sukellusveneiden ohjuksen kehittämiseen ja hankintaan (La Moncloa). Kummankaan hankinnan kohdalla ei nimetä Espanjalle tulevaa järjestelmää.

Loppuosa summasta kuluu pitkälti kaluston kunnossapitoon sekä maihinnousualusten, miinanraivaajien ja sammutuslentokoneiden uudistamiseen. S-80-sukellusvenelaivaston ylläpitoon osoitetaan yli 2,37 mrd. euroa ja Espanjan NH90-sotilashelikopterien tukemiseen 996 milj. euroa (La Moncloa). Määrärahoilla pidetään käytössä oleva kalusto toimintakunnossa, mikä on itsessään tärkeää.

Milloin joukot voivat ottaa kaluston käyttöön

Hallituksen lupa käynnistää hankintaketjun. Puolustusministeriön on vielä allekirjoitettava sopimukset, valmistajan rakennettava kalusto ja asevoimien testattava sekä hyväksyttävä toimitukset. Sotilaat voivat käyttää kalustoa vasta sen jälkeen.

Julkisessa asiakirjassa kerrotaan toimitusaika vain yhdelle hankinnalle. Valtion telakkayhtiö Navantian uusi tiedustelualus valmistuu 74 kuukaudessa siitä, kun puolustusministeriö käskee aloittaa rakentamisen. Käskyä ennen on saatettava päätökseen erillinen suunnitteluvaihe (La Moncloa). Ilmatorjunnalle, droonien torjunnalle, sukellusveneohjukselle tai helikopteritöille ei ilmoiteta käyttöönoton ajankohtaa.

Espanjan lähihistoria kertoo, kuinka pitkä matka valtuutuksesta käyttöön voi olla. Hallitus tilasi 14 ARACNE-droonintorjuntajärjestelmää kesäkuussa 2024 (La Moncloa). Lokakuuhun 2026 mennessä maavoimat oli saanut ensimmäiset järjestelmät ja testannut niiden häirintäkykyä. Kokeet, joissa drooneja torjutaan fyysisesti, olivat silti vielä edessä (Defensa y Seguridad).

Toimituksilla on merkitystä myös Espanjan ulkopuolella

Espanjalaiskalustolla osallistutaan jo Naton itäisten jäsenmaiden puolustamiseen. Latvian asevoimat kertoi 28. syyskuuta, että espanjalainen NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmä oli sijoitettu Lielvārden lentotukikohtaan (Latvian armed forces). Espanjan puolustusvoimien esikunta raportoi marraskuun alussa Romaniassa Naton alaisuudessa toimivista NH90-helikoptereista (Spanish defence staff).

Uusi ilmatorjuntamääräraha ei mainitse NASAMS-järjestelmää eikä Latviaa. Valtuutus ei siis vielä lisää kalustoa Naton itäiselle sivustalle. Se edellyttäisi toimittajan valintaa, järjestelmän valmistumista ja erillistä päätöstä sen lähettämisestä. Helikopterien tukimääräraha voi auttaa pitämään myös Romaniassa toimivien kaltaisia NH90-koneita lentokunnossa, mutta asiakirjassa sitä ei sidota tiettyyn operaatioon.

Hankepaketti liittyy myös vanhaan kiistaan Espanjan puolustusmenoista. Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi maaliskuussa, että Espanjan pitäisi käyttää noin 3,5 prosenttia BKT:stä keskeisten sitoumustensa täyttämiseen (NATO). Madrid arvioi vuonna 2025, että noin 2,1 prosenttia riittäisi siihen, mitä liittolaiset siltä pyytävät (La Moncloa). Sitoumusten toteutumista arvioidaan lopulta sen perusteella, millaisia joukkoja on käyttövalmiina. Siksi puuttuvat toimitusaikataulut kertovat enemmän kuin hankkeiden suuri yhteissumma.

Espanjan puolustusministeriö ei ole vielä kertonut, kuka saa kunkin sopimuksen, millä hinnalla ne allekirjoitetaan tai milloin järjestelmät otetaan käyttöön. Ylläpitomäärärahoilla voidaan pitää toimintakunnossa jo käytössä olevia sukellusveneitä ja helikoptereita, joista osa toimii liittolaisten rinnalla. Uusien ilma- ja droonintorjuntajärjestelmien osalta julkisissa tiedoissa ei toistaiseksi ole sopimuksia, nimettyjä toimittajia eikä käyttöönoton ajankohtia.