Espanja säätää €35 millionin tekoälysakot

Espanja on hyväksynyt kansallisen tekoälylain, jossa vakavimmista rikkomuksista voi seurata 35 miljoonan euron sakko ja tekoälyllä tehtävät seksuaaliset syväväärennökset kielletään kokonaan. Kolme viikkoa aiemmin EU siirsi omien valvontavelvoitteidensa määräaikoja. Näiden kahden päätöksen väli kertoo, missä Euroopan tekoälysääntely nyt on: yhteinen sääntökirja on olemassa, mutta kansalliset hallitukset alkavat täyttää aukkoja omin ratkaisuin.

Espanjan ministerineuvosto hyväksyi 26. toukokuuta lain, jota hallitus kutsuu tekoälyn hyvän käytön ja hallinnan laiksi. Se käsitellään Espanjassa niin sanottuna orgaanisena lakina eli säädöksenä, joka koskee perusoikeuksia. Laki menee kahdessa kohdassa EU:n tekoälysäädöstä pidemmälle: se kieltää tekoälyllä tuotetut seksuaaliset syväväärennökset ja lapsiin kohdistuvan hyväksikäyttömateriaalin, ja se velvoittaa jokaisen automaattisia järjestelmiä käyttävän viranomaisen nimeämään tekoälyvastaavan.

Vastuu ei jää vain järjestelmien kehittäjille. Lain mukaan sekä tekoälypalvelujen tarjoajat että niitä käyttävät yritykset voivat joutua oikeudelliseen vastuuseen rikkomuksista. Logiikka muistuttaa elintarviketurvallisuutta: vastuuseen voi joutua sekä valmistaja että ravintola, joka tarjoilee tuotteen asiakkaalle.

Bryssel antoi lisäaikaa. Espanja ei odottanut.

EU:n tekoälysäädös tuli voimaan elokuussa 2024, mutta tiukimpien velvoitteiden soveltamista on lykätty. Ne koskevat esimerkiksi rekrytoinnissa, lääketieteellisessä diagnostiikassa ja lainvalvonnassa käytettäviä tekoälyjärjestelmiä. Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat 7. toukokuuta yli vuoden lisäajasta osana Digital Omnibus -lainsäädäntöpakettia. Taustalla oli käytännön ongelma: useimmat jäsenmaat eivät olleet vielä perustaneet kansallisia tekoälyvalvojiaan, eikä yritysten tarvitsemia teknisiä standardeja vaatimusten osoittamiseen ollut valmiina.

Espanja oli liikkeellä aiemmin. Se perusti AESIAn, EU:n ensimmäisen erillisen tekoälyvalvontaviranomaisen, jo kesäkuussa 2024 ennen kuin EU:n tekoälysäädös tuli voimaan. Uusi laki antaa virastolle myös todelliset sanktiovaltuudet.

Viisi maata, viisi mallia

Eurooppaan on syntymässä kansallinen tekoälysääntelyn tilkkutäkki. Ratkaisuja ohjaavat maiden oma politiikka, oikeusperinne ja hallintokulttuuri.

Italia valitsi rikosoikeuden. Sen laki 132/2025 teki syväväärennösten levittämisestä erillisen rikoksen. Taustalla vaikutti osin tapaus, jossa pääministeri Giorgia Melonista oli levitetty manipuloituja kuvia. Opposition varapuhemies Anna Ascani kutsui kriminalisointia "hyödyttömäksi", jos viranomaisilla ei ole valtaa pakottaa alustoja poistamaan sisältöä.

Saksassa tuomioistuimet etenevät ennen lainsäätäjää. Hammissa toimiva alueellinen ylioikeus Oberlandesgericht Hamm linjasi 12. toukokuuta, että yritykset vastaavat täysin tekoälychatbottiensa virheellisistä väitteistä, vaikka botti olisi koulutettu oikealla aineistolla. Kauneusklinikan chatbot oli keksinyt lääkäreille pätevyyksiä, joita heillä ei ollut. Saksan kansallinen täytäntöönpanolaki on yhä parlamenttikäsittelyssä.

Ranska nojaa uuden lainsäädännön sijasta viranomaiskoordinaatioon. Tietosuojaviranomainen CNIL toimii tekoälysääntelyn koordinaattorina yli 15 sektoriviranomaisen välillä. Mistral AI:n perustaja Arthur Mensch sanoi kansalliskokoukselle, että sääntelytaakka suosii yhdysvaltalaisia suuryrityksiä eurooppalaisten startupien kustannuksella, koska pienen compliance-tiimin on selvittävä kymmenistä kansallisista tulkinnoista samasta EU-laista.

Irlanti rakentaa järjestelmää alusta. Sen tekoälyvirasto aloittaa 1. elokuuta vähäisellä henkilöstöllä, eikä toimitusjohtajaa ole vielä nimetty. Ensimmäinen varsinainen koetapaus voi olla X:n Grok, jonka Irlannin viranomaiset ovat nostaneet esiin suostumuksettomien intiimikuvien tuottamisen vuoksi.

Aukko, jota kukaan ei suunnitellut

Espanjan laissa on myös puutteita. Tekoälyä väärin käyttävät viranomaiset saavat huomautuksia, eivät sakkoja. Italiassa valvontavastuu on hajautettu useille virastoille, mitä kriitikot pitävät heikosti koordinoituna mallina. Irlanti ei ole vielä miehittänyt valvojaansa, saati testannut sen toimintakykyä.

EU:n tekoälysäädöksen piti luoda Euroopalle yksi sääntökirja. Omnibus-lykkäys osti jäsenmaille aikaa, mutta avasi samalla tilan kansallisille painotuksille. Kun tiukimmat velvoitteet lopulta tulevat sovellettaviksi, Euroopassa voi olla 27 versiota samasta laista. Vuonna 2026 tekoälyä rakentavalle yritykselle tilanne näyttää tältä: Espanja kieltää syväväärennökset, Italia uhkaa niiden tekijöitä vankeudella, Saksa panee chatbotin käyttäjän vastuuseen hallusinaatioista ja Irlanti ei ole vielä palkannut päävalvojaansa. Yhteinen sääntökirja on toistaiseksi enemmän tavoite kuin todellisuus.