Madrid ylitti menokaton

Espanjan julkinen talous näyttää ulospäin euroalueen onnistujalta. Talous kasvaa, budjettivaje on 2,2 % ja julkinen velka 100,7 % suhteessa BKT:hen. Luvut vastaavat sitoumuksia, jotka Madrid on antanut Brysselille, ja alijäämä jää selvästi EU:n 3 prosentin rajan alle (Hacienda).

Samaan aikaan valtiovarainministeriön tekninen henkilöstö on todennut, että julkiset menot kasvoivat nopeammin kuin Espanjan oma laki sallii. Suurin ylitys tuli keskushallinnolta, jonka menot kasvoivat 8 % (El Mundo).

Ristiriita on olennainen. Espanjan julkisen talouden paraneminen näyttää nojaavan ennen kaikkea kasvuun ja verotuloihin, ei menokuriin. Jos kasvu hidastuu, sama menoura muuttuu nopeasti vaikeammaksi rahoittaa.

Mitä menosääntö näkee, mitä alijäämä ei näe

Menosääntö toimii kuin nopeusrajoitus. Se ei katso vain sitä, päättyikö vuosi kohtuulliseen alijäämään, vaan sitä, kasvoivatko menot nopeammin kuin keskipitkän aikavälin talouskasvuun sidottu vertailuarvo sallii. Espanjassa sääntö kuuluu LOEPSF-lakiin eli kansalliseen budjettivakauslakiin (BOE).

Säännön ajatus on yksinkertainen. Nousukaudella verotulot voivat kasvaa niin nopeasti, että alijäämä pienenee ja velkasuhde laskee, vaikka menot samalla kiihtyvät. Julkinen talous näyttää silloin otsikkoluvuissa vahvemmalta kuin sen rakenteellinen asema on. Menosäännön tarkoitus on paljastaa juuri tämä ero. Valtiovarainministeriön kesäkuun 2026 seurantatiedot näyttävät tehneen niin (Hacienda reports hub).

Ongelma on, ettei raportti tee sallittua vertailuarvoa helposti tarkistettavaksi. Tiedossa on siis 8 prosentin menokasvu, mutta ei vielä täsmällisesti sitä, kuinka paljon raja ylittyi. Ilman tätä tietoa rikkomuksen vakavuutta on vaikea arvioida.

Espanjan kansallinen menosääntö on eri asia kuin EU:n uudistettu finanssipoliittinen kehikko. EU seuraa koko julkisen sektorin niin sanottuja nettomenoja eli hallituksen hallittavissa olevaa menokasvua, josta poistetaan esimerkiksi tulopäätösten ja kertaluonteisten erien vaikutus (EUR-Lex Regulation 2024/1263, European Commission). Espanjan oman lain rikkominen ei siis automaattisesti tarkoita EU-sääntöjen rikkomista.

Huoli ei silti rajoitu kotimaiseen kirjanpitoon. BBVA Researchin kesäkuun 2026 finanssipoliittinen seuranta viittaa siihen, että Espanjan nettomääräiset perusmenot kasvavat nopeammin kuin Madrid on luvannut Brysselille (BBVA Research).

Keskushallinto rikkoi oman sääntönsä

Madridin budjettikeskusteluissa vastuu lipsumisesta työnnetään usein itsehallintoalueille, joilla on Espanjassa laajat menovaltuudet. Tällä kertaa valtiovarainministeriön teknikkojen huomio kohdistuu keskushallintoon. Suurin ylitys tuli valtionhallinnolta (El Mundo, Hacienda budget execution May 2026).

Lyhyellä aikavälillä hyötyjä on keskushallitus. Se säilyttää menovaraa ja voi jatkaa kriisiajan tukitoimia samalla, kun se viittaa suotuisiin alijäämä- ja velkalukuihin.

Mahdollinen lasku tulee myöhemmin. Jos Bryssel tai joukkolainasijoittajat alkavat vaatia tiukempaa menokontrollia, sopeutus kohdistuu tavallisesti ministeriöiden määrärahoihin, julkisiin investointeihin tai aluehallintojen ja palveluiden rahoitukseen (BBVA Research). Menoleikkaukset osuvat silloin usein niihin, jotka eivät ole päätöksiä tehneet.

Kasvu ostaa aikaa, ei vapauta säännöistä

Espanja ei ole Ranska, jossa velka on noin 117,5 % BKT:stä ja korkomenojen kasvu jättää hyvin vähän tilaa menojen liukumalle (Le Monde, BNP Paribas). Espanjan BKT-kasvu antaa hallitukselle poliittista liikkumatilaa.

Liikkumatila kapenee, jos talous hidastuu ja verotulot tasaantuvat samalla, kun menositoumukset on jo kirjattu korkeammalle tasolle. Silloin ongelma ei ole yhden vuoden alijäämä, vaan pysyvä menotaso.

Usea kohta vaatii vielä varmistusta. Saatavilla olevista lähteistä ei käy selvästi ilmi, onko raportoitu 8 prosentin kasvu nimellinen, inflaatiokorjattu vai laskettu lain käyttämän "laskennallisen menon" määritelmän mukaan. Myöskään sitä ei ole vahvistettu, paisuttivatko EU-rahoitteiset menot tai kertaluonteiset erät lukua.

Ennen koko seurantaportin riippumatonta tarkistamista kyse on varoitusmerkistä, ei lopullisesta arviosta. Espanjan talouskasvu kantaa nyt suurta osaa julkisen talouden parantumisesta, ja tarkastajat ovat havainneet menojen kulkevan sitä nopeammin.