Espanjan vuokralaiset menettävät kahden vuoden jatkon

Espanjan parlamentti hylkäsi 2. lokakuuta Pedro Sánchezin hallituksen molemmat kiireelliset asumisasetukset. Hylkäys vei vuokralaisilta oikeuden pyytää päättyvään vuokrasopimukseen kahta lisävuotta ja kaatoi uudelleen käyttöön otetun suojan häätöä vastaan. Laajempi paketti kaatui äänin 172–178 ja toinen, vuokrasopimusten jatkamista koskenut esitys äänin 166–184 (Congreso, EFE). Ensimmäisessä äänestyksessä ratkaiseva oli katalonialaisen Junts-puolueen kanta. Vuokralaisille jäivät Espanjan lain jo aiemmin takaamat oikeudet.

Molemmat tekstit olivat Espanjan perustuslain mukaisia kiireellisiä lakiasetuksia. Hallitus voi ottaa ne heti käyttöön, mutta ne raukeavat, ellei parlamentti hyväksy niitä 30 päivän kuluessa (Espanjan perustuslaki). Parlamentti voi tuolloin vain hyväksyä tai hylätä tekstin sellaisenaan. Laajempi asetus ehti olla voimassa noin vuorokauden (Civio, BOE).

Mitä vuokralaisilla oli vuorokauden ajan

Pääasetuksen mukaan vuokralaiset, joiden sopimus päättyi ennen 31. joulukuuta 2028, saivat pyytää siihen enintään kahden vuoden jatkoa, jos vuokrat oli maksettu ajallaan. Vuokranantajan oli suostuttava pyyntöön, ellei jokin poikkeus täyttynyt, esimerkiksi tarve ottaa asunto omaan käyttöön (RDL 26/2026). Asetus palautti myös kiellon häätää haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, joilla ei ollut muuta asuntoa (El País). Samalla kaatuivat pienemmät toimet, kuten vuotuisten vuokrankorotusten jäädytys tai enimmäisraja vuoden 2027 loppuun (ABC).

Toinen asetus meni pidemmälle. Se olisi jatkanut vuokrasopimuksia automaattisesti uusiksi viiden tai seitsemän vuoden jaksoiksi. Jos vuokranantaja olisi päättänyt sopimuksen, hänen olisi yleensä pitänyt maksaa vuokralaiselle korvaus, joka vastasi vähintään 12 kuukauden vuokraa (RDL 27/2026).

Miksi Junts vastusti asetuksia

Koska toimet oli jaettu kahteen asetukseen, niistä äänestettiin erikseen. Laajemman paketin kohtalon ratkaisivat Juntsin seitsemän kansanedustajaa. Jos he olisivat pidättyneet äänestämästä, asetus olisi hyväksytty äänin 172–171 (La Voz de Galicia). Konservatiivinen kansanpuolue PP ja äärioikeistolainen Vox vastustivat molempia tekstejä Juntsin tavoin. Vuokrasopimusten jatkoja koskeva asetus hävisi selvemmin, koska myös laajempaa pakettia tukeneet baskimaanationalistinen PNV ja Coalición Canaria äänestivät sitä vastaan (Infobae).

Juntsin vastustus kohdistui vuokranantajille asetettuihin velvoitteisiin. Pääasetuksen mukaan vuokranantajan oli hyväksyttävä vuokralaisen jatkopäätös. Häätösuoja puolestaan saattoi jättää haavoittuvassa asemassa olevan kotitalouden asuntoon, jonka omistaja halusi takaisin. Juntsin mukaan tällaiset velvoitteet ajaisivat omistajia pois vuokramarkkinoilta, supistaisivat tarjontaa ja nostaisivat hintoja.

Puolue vetoaa Espanjan keskuspankin tietoihin, joiden mukaan yksityishenkilöt omistivat 91,9 prosenttia markkinavuokra-asunnoista vuonna 2021 (EFE). Luku kertoo, kenelle kustannukset olisivat kohdistuneet. Se ei osoita, että omistajat poistuisivat vuokramarkkinoilta. Junts vaati molempien tekstien peruuttamista ja esitti oman luonnoksensa, jossa vuokrasopimusten jatko perustuisi vuokranantajan vapaaehtoiseen suostumukseen (elDiario.es).

Junts piti kantansa julkisesta paineesta huolimatta. Äänestystä edeltävinä päivinä hallitus yritti yhä rauhoittaa asuntotilanteen herättämää protestiaaltoa (Le Monde).

Mitä jäi voimaan

Espanjan keskeinen vuokralaki, Urban Leases Act, on yhä voimassa. Se takaa vuokrasopimukselle vähintään viiden vuoden keston, kun vuokranantaja on yksityishenkilö, ja seitsemän vuotta, kun omistaja on yritys. Jos kumpikaan osapuoli ei irtisano sopimusta, se jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, enintään kolme vuotta (El Confidencial).

Asetusten lyhyen voimassaolon aikana jatkoa pyytäneiden vuokralaisten oikeudellinen asema on epäselvä. Kummassakaan hylkäyspäätöksessä ei määritelty, mitä jo jätetyille pyynnöille tapahtuu (Demócrata).

Kansanpuolueen johtaja Alberto Núñez Feijóo vaati tappion jälkeen ennenaikaisia vaaleja. Parlamentin hajottamisesta ei ollut 2. lokakuuta tehty päätöstä (Euronews).

Äänestystulos kertoo ennen kaikkea Juntsin ratkaisevasta asemasta. Puolueen kieltäytyminen riitti kaatamaan laajemmat suojatoimet, vaikka asuntotilanne oli nostattanut protesteja. Vuokralaisten oikeudet jäivät asetusta edeltäneelle tasolle. Sánchezin vähemmistöhallitus ei saa näitä suojia voimaan lakiasetuksella ilman Juntsin tukea. Puolue pitää niitä yksityisten vuokranantajien maksettavaksi lankeavana kustannuksena. Äänestys ei ratkaise, mitä Sánchez ehdottaa seuraavaksi. Se osoittaa, että uusi esitys tarvitsee ensin Juntsin tuen.