Vuokralaiset marssivat Espanjassa Congress-äänestyksen jälkeen

Espanjan parlamentin alahuone hylkäsi 2. lokakuuta kaksi hallituksen asuntopoliittista lakiasetusta ja kumosi samalla vuokralaisten rajalliset lisäsuojat (Espanjan parlamentti, Irish News). Seuraavana päivänä vuokralaiset marssivat yli 50 kaupungissa ja vaativat paljon laajempia toimia (EFE). Pääministeri Pedro Sánchez joutuu tasapainoilemaan vaatimusten keskellä: hän tarvitsee Katalonian itsenäisyyttä ajavan Junts-puolueen ääniä, vaikka se vastusti myös nyt kaatuneita toimia.

Madridissa valtion edustusto arvioi mielenosoittajia olleen 70 000, järjestäjä Tenants' Unionin mukaan 500 000 (Europa Press, El País). Molemmilla on syy esittää luku edukseen.

Tyytymättömyys alkoi jo ennen äänestystä. 87-vuotias madridilainen Maricarmen Abascal häädettiin kodistaan 23. syyskuuta. Hänen kotinsa edustalla järjestetyt mielenosoitukset kasvoivat leiriksi kaupungin keskustan Puerta del Sol -aukiolla (Irish Times). Lauantaihin mennessä Madridin kaupungin asuntoyhtiö oli sopinut hänen paluustaan entisen vuokrasopimuksen kaltaisin ehdoin. Uutisraportit eivät kuitenkaan vahvistaneet, oliko hän jo muuttanut takaisin (Público).

Mitä vuokralaisilta jäi saamatta

Järjestäjät vaativat vuokrien puolittamista, toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia, häätöjen lopettamista ja niin sanottujen haaskarahastojen omistamien asuntojen pakkolunastamista (Demócrata).

Kaatuneet lakiasetukset tarjosivat paljon vähemmän. Keskeisin niistä olisi antanut vuokralaisille, joiden sopimus päättyi viimeistään 31. joulukuuta 2028, mahdollisuuden pyytää enintään kahden vuoden jatkoaikaa. Se olisi myös suojannut osaa haavoittuvassa asemassa olevista kotitalouksista häädöiltä ja rajoittanut vuokrankorotuksia vuoden 2027 loppuun asti (Civio).

Kyse oli lakiasetuksista eli kiireellisistä toimista, jotka tulevat heti voimaan mutta raukeavat, ellei parlamentti hyväksy niitä 30 päivän kuluessa (BOE). Asetukset olivat olleet voimassa vasta 1. ja 2. lokakuuta alkaen. Jatkoaikaa noina päivinä hakeneiden vuokralaisten oikeudellinen asema on nyt epäselvä (Civio).

Miksi seitsemän ääntä ratkaisi

Pääasetuksen puolesta äänesti 172 kansanedustajaa ja sitä vastaan 178. Vuokrasopimusten jatkamista koskeva asetus kaatui äänin 166–184 (Espanjan parlamentti). Junts ratkaisi ensimmäisen äänestyksen seitsemällä kansanedustajallaan. Asetus olisi mennyt läpi, jos puolue olisi äänestänyt tyhjää (Infobae).

Juntsin mukaan pakolliset jatkoajat siirtävät kustannuksia pienvuokranantajille. Puolue viittaa Espanjan keskuspankin lukuihin, joiden mukaan yksityishenkilöt omistivat 91,9 % markkinahintaan vuokratuista asunnoista vuonna 2021 (elDiario.es). Junts varoittaa, että omistajat vetävät asuntoja vuokramarkkinoilta, ja kannattaa jatkoaikoja, joista vuokranantaja päättää vapaaehtoisesti. Luku kertoo yksityishenkilöiden omistavan valtaosan vuokra-asunnoista. Se ei osoita, että he olisivat pienvuokranantajia tai että he vetäisivät asuntonsa markkinoilta.

Kuten kerroimme äänestyksen jälkeen (To Brief), mikä tahansa Juntsille kelpaava ratkaisu jäisi vielä kauemmas mielenosoittajien vaatimuksista.

Lakko ilman päivämäärää

Madridin marssia johti banderolli, jossa luki »Kohti yleislakkoa» (EFE). Tenants' Unionin tiedottaja Valeria Racu odottaa lakkoa »pian», mutta ajankohtaa ei ole päätetty. Sen järjestäminen riippuu myös muista järjestöistä (Europa Press).

Eniten se riippuu CCOO:sta ja UGT:stä, Espanjan kahdesta suuresta ammattiliittojen keskusjärjestöstä. Ne eivät ole julistaneet lakkoa. Järjestöt tukivat mielenosoituksia ja keskustelevat vuokralaisryhmien kanssa yhteisestä strategiasta (laSexta). Yleislakko on työntekijöiden työstä pois jäämistä. CCOO:lla ja UGT:llä on järjestäytymisvoimaa sen toteuttamiseen.

Työnantajat vastustaisivat lakkoa. Työnantajaliitto CEOE:n johtaja Antonio Garamendi sanoo, ettei pelkästään asumiseen liittyvä lakko olisi työriita ja että työnantajat veisivät asian oikeuteen (La Vanguardia). Hänellä on tukenaan oikeudellinen peruste: Espanjan vuoden 1977 lakkolaki kieltää työtaistelut, jotka eivät liity työntekijöiden ammatillisiin etuihin (BOE).

Irlannin lehdet seurasivat mielenosoituksia tarkasti ja nostivat usein esiin Abascalin tapauksen (Irish Times, Irish News). Kiinnostus selittynee vuokramarkkinoiden ahtaudella, joka on tuttu myös Espanjan ulkopuolella. EU:n toimielin ei kuitenkaan ratkaise kiistaa. EU voi toimia vain niissä rajoissa, jotka perussopimukset sille antavat (EUR-Lex). Lakiasetukset olivat Espanjan lainsäädäntöä, joka säädettiin ja kumottiin Madridissa.

Ratkaisu jää parlamentille. Perjantain äänestys osoitti, ettei Sánchezilla ole tällä hetkellä ääniä edes sellaisille suojatoimille, joita vuokralaisjärjestäjät pitävät jo valmiiksi liian heikkoina.