Espanja lykkää ydinvoimalaskua

Espanjan hallitus jatkoi Almarazin ydinvoimalan molempien reaktorien käyttölupaa 8. kesäkuuta 2030 asti (BOE). Almaraz on maan suurin ydinvoimala. Ensimmäisen yksikön piti sulkeutua marraskuussa 2027 ja toisen lokakuussa 2028. Ekologisen siirtymän ministeriö MITECO perusteli päätöstä energiamarkkinoiden epävarmuudella, jota Lähi-idän konflikti ja Ukrainan sota ovat lisänneet (MITECO). Ratkaisu alentaa Espanjan sähkökustannusriskiä lähivuosina, mutta samalla se kasaa ydinvoimasta luopumisen aiempaa tiiviimpään aikatauluun.

Miksi Almaraz painaa kaasulaskua alas

Almarazin merkitys perustuu kokoon. Voimala tuotti vuonna 2025 sähköä 14 752 gigawattituntia, noin 7 % Espanjan koko sähköntuotannosta ja 28,5 % maan ydinvoimatuotannosta (Infobae/EFE, El Periódico de la Energía).

Vaikutus sähkön hintaan kulkee Euroopan tukkusähkömarkkinan kautta. Voimalaitokset tarjoavat tuotantoaan tunneittain, ja kallein kysynnän kattamiseen tarvittava tuotantomuoto määrää hinnan kaikille. Kun rajahinnan asettaa kaasulaitos, sähkön tukkuhinta seuraa kaasun ja päästöoikeuksien kustannuksia. Suuri ydinvoimatuotannon peruskuorma vähentää tunteja, joina kaasulaitoksia tarvitaan hinnan määräämiseen.

MITECO:n mallinnuksen mukaan Almarazin jatkaminen vuoteen 2030 vähentää kaasulla tuotettua sähköä 7 % Espanjan kansalliseen energiasuunnitelmaan verrattuna. Uusiutuvan tuotannon vähenemä olisi 1,4 % (MITECO, EFEverde). Kotitalouksien euromääräisestä säästöstä ei julkaistu arviota, mutta mekanismi on selvä: mitä vähemmän kaasu määrää hintaa, sitä pienempi altistus vuoden 2022 kaltaisille hintapiikeille.

Vuoden 2030 ruuhka

Käyttöluvan jatko ei lopeta Espanjan ydinvoimasta luopumista, vaan tiivistää sen aikataulua. Ennen päätöstä sulkemiset oli porrastettu: Almaraz I vuonna 2027, Almaraz II vuonna 2028 ja muut reaktorit myöhemmin. Nyt molemmat Almarazin yksiköt osuvat samaan vaiheeseen Ascó I:n ja Cofrentesin kanssa vuoden 2030 tienoilla. Vandellós II ja Trillo seuraavat koko laivaston vuoden 2035 takarajaan mennessä (Euronews, World Nuclear Association).

Espanja ei siis korvaa yhtä reaktoria kerrallaan, vaan joutuu varautumaan neljän reaktorin sulkemiseen lyhyellä aikavälillä. Samalla on rakennettava enemmän korvaavaa kapasiteettia ja hoidettava useita alasajoja rinnakkain. Jäteyhtiö Enresa kuvasi jatkoajasta syntyvää lisäjätettä "merkityksettömäksi" (BOE), mutta lisäkäyttövuodet muuttavat ydinjätevarojen laskelmaa. Hallitus ei ole näyttänyt, miten Enresa hoitaisi useiden sulkemisten osumisen samaan aikaikkunaan.

Belgian esimerkki kertoo, ettei kyse ole pienestä kustannuserästä. Kahden reaktorin jatko vaati siellä 15 miljardin euron vastuusopimuksen operaattori Engien kanssa sekä EU:n hyväksynnän valtiontuelle (Reuters). Espanjan jatkopäätökseen ei liittynyt vastaavaa neuvottelua.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Selvimmät hyötyjät ovat voimalan noin 3 000 suoraa ja epäsuoraa työntekijää sekä Extremaduran lähialuetalous (Infobae/EFE, RTVE). Omistajat Iberdrola, Endesa ja Naturgy saavat jatkaa tuottojen keräämistä jo maksetusta omaisuudesta, vaikka MITECO:n mukaan hallitus hylkäsi energiayhtiöiden vaatimat veronalennukset (MITECO, elDiario.es). Kaasuvoimaloille päätös merkitsee vähemmän käyttötunteja.

Uusiutuvan energian rakentajille kustannus on epäsuorempi. Jos ydinvoimaloiden sulkemispäivä voi siirtyä kerran, sijoittajat voivat alkaa hinnoitella mahdollisuutta, että se siirtyy uudelleen. Pitkän aikavälin hankepäätökset vaikeutuvat, jos energiapolitiikan aikataulut eivät pidä (El Confidencial). Greenpeace on arvioinut kuluttajakustannukseksi 3,831 miljardia euroa vuoteen 2033 mennessä. Kyse on järjestön arviosta, ei viranomaisen päätelmästä (Público).

Portugali jakaa Espanjan kanssa MIBEL-tukkusähkömarkkinan, joten Almarazin tuotanto voi vaikuttaa myös Iberian niemimaan hintoihin. Portugalilainen ympäristöjärjestö ZERO on vaatinut hallitukselta kannanottoa jatkolupaan (Observador). Julkista arviota vaikutuksesta portugalilaisten sähkölaskuihin ei ole esitetty.

Perustelu kaasun syrjäyttämisestä vuoteen 2030 asti on vahva. Vaikeampi kysymys alkaa sen jälkeen: neljä reaktoria sulkeutuu tiiviissä aikataulussa, korvaavaa tuotantoa tarvitaan kerralla enemmän ja uusiutuvan energian sijoittajat näkevät, että ydinvoiman takarajat ovat neuvoteltavissa. Espanja osti lisäaikaa, ei ratkaisua aikataulun loppupään ruuhkaan.