Spectrum vei Euroopan yksityisraketit radalle

Puhelimen kartta toimii, koska satelliitit kiertävät maata. Sääennusteet, maastopalovaroitukset ja täsmäviljely nojaavat samaan infrastruktuuriin. Satelliitti pääsee kiertoradalle vain raketilla, ja Euroopalla on ollut tässä kohdassa heikko lenkki: ennen viikonloppua yksikään yksityisesti kehitetty raketti ei ollut yltänyt kiertoradalle Manner-Euroopasta käsin.

Lauantai-iltana 28-metrinen Spectrum-raketti nousi Andøyasta, Norjan saarelta lähes 300 kilometriä napapiirin pohjoispuolelta. Seitsemän minuuttia myöhemmin sen ylävaihe kiersi maata (Space.com). Euroopan komission mukaan kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun yksityisesti kehitetty kantoraketti saavutti kiertoradan Euroopan maaperältä (European Commission).

Münchenin seudulla toimivalle Isar Aerospacelle lento oli korjausliike. Ensimmäinen yritys maaliskuussa 2025 päättyi noin 30 sekunnin jälkeen (ESA). Tällä kertaa ensimmäinen vaihe toimi, toinen vaihe irtosi ja syttyi, suojakupu putosi pois ilmakehän tiheimmän osan jälkeen ja raketti pääsi kiertoradalle.

Sivuttaisnopeus ratkaisee

Korkealle nouseminen ei vielä tee raketista kantorakettia. Ilotulitekin nousee korkealle. Kiertoradalle pääsy tarkoittaa, että laite saa riittävästi sivuttaisnopeutta: se putoaa koko ajan kohti maata, mutta ehtii samalla liikkua niin nopeasti eteenpäin, ettei osu siihen. Spectrum ylitti juuri tämän rajan.

Lennolla oli mukana viisi pientä CubeSat-satelliittia eli usein kenkälaatikon kokoista nanosatelliittia eurooppalaisista yliopistoista ja yrityksistä. Ne oli valittu Euroopan avaruusjärjestö ESAn Boost!-ohjelman ja Saksan avaruusjärjestö DLR:n mikrolaukaisukilpailun kautta (European Spaceflight, RocketLaunch.Live). Mukana olivat satelliitit Berliinin teknillisestä yliopistosta, Slovenian Mariborin yliopistosta, bulgarialaiselta EnduroSatilta, Norjan NTNU:sta ja Itävallan TU Wienistä.

Yksi rajaus on silti olennainen. Kiertoradan saavuttaminen ja satelliittien onnistunut toimittaminen ovat eri asioita. Ylävaiheen piti vielä säätää ratansa ympyräradaksi ja vapauttaa CubeSatit ennen kuin Isar saattoi julistaa koko tehtävän onnistuneeksi (Space.com). Ero ei ole teknistä hiusten halkomista. Laukaisupalvelusta maksetaan satelliitin toimittamisesta, ei pelkästä kyydistä ylöspäin.

Euroopan taksiongelma

Pienen raketin poliittinen paino selittyy Euroopan viime vuosien laukaisupulalla. Kun Ariane 5 jäi eläkkeelle vuoden 2023 puolivälissä, seuraaja Ariane 6 ei ollut valmis. Kevyt Vega-C oli lentokiellossa, ja Venäjän Sojuz-lennot Ranskan Guayanasta olivat päättyneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Eurooppa oli lähes vuoden ilman itsenäistä pääsyä avaruuteen (RFI).

Riippuvuus näkyi kiusallisesti. EU solmi 180 miljoonan euron sopimuksen SpaceX:n kanssa Galileo-paikannussatelliittien laukaisusta. Galileo on Euroopan oman paikannusjärjestelmän runko (The Parliament Magazine). ESAn pimeää ainetta tutkiva Euclid-teleskooppi ja Kreikan maastopalojen havaitsemiseen tarkoitetut satelliitit vietiin kiertoradalle amerikkalaisilla raketeilla (ESA).

Mittakaavaero tekee asiasta muutakin kuin imagohaitan. Yhdysvallat teki vuonna 2025 laukaisuja Eurooppaan nähden suhteessa 179–7, ja Starlink hallitsee nyt kahta kolmasosaa kaikista toiminnassa olevista satelliiteista (Belfer Center). Kun yksi toimija hallitsee näin suurta osaa infrastruktuurista, muut avaruusmaat joutuvat käytännössä jonottamaan toisen aikataulussa.

Ariane 6 ja Vega-C ovat sittemmin palanneet lentoihin, ja ne kattavat Euroopan raskaat ja keskikokoiset tehtävät. Ariane on avaruuslogistiikan raskas rekka: se vie useiden tonnien satelliitteja korkeille radoille. Spectrum hakee toista markkinaa. Se on tilauspakettiauto, joka vie pienemmän, enintään 1 000 kilon satelliitin asiakkaan haluamalle radalle asiakkaan aikataulussa. Nyt moni pieni satelliitti matkustaa suuremman laukaisun mukana ja hyväksyy sen määränpään sekä aikataulun. Oma pieni kantoraketti poistaa tämän kompromissin.

Isar kuuluu laajempaan eurooppalaiseen yritykseen rakentaa yksityinen laukaisumarkkina. ESAn European Launcher Challenge on myöntänyt 543,6 miljoonaa euroa välitavoitteisiin sidottuina sopimuksina Isarille, saksalaiselle Rocket Factory Augsburgille ja espanjalaiselle PLD Spacelle. Ehtona on kiertoratalaunchin osoittaminen ennen vuotta 2028 (ESA). Isarin osuus on 197,8 miljoonaa euroa, pääosin Saksan rahoittama sekä Itävallan ja Norjan täydentämä. Malli merkitsee tietoisesti toisenlaista teollisuuspolitiikkaa: Eurooppa ei suunnittele jokaista kantorakettia valtiovetoisena ohjelmana, vaan yrittää ostaa laukaisupalveluja asiakkaana ja antaa yritysten kilpailla omilla raketeillaan (Astrospace).

Koelennosta aikatauluksi

Asiakkaita on jo jonossa. Japanilainen Astroscale on varannut vuosille 2027–2028 laukaisun avaruusromun poistotehtävää varten (Aviation Week). ESA arvioi laukaisukysynnän kasvavan jyrkästi vuosina 2029–2031, kun Eurooppa rakentaa viestintä-, navigaatio- ja puolustussatelliittiverkkojaan (RFI).

Lauantai osoitti, että Eurooppa pystyy tuottamaan yksityisen kiertoratakantoraketin. Seuraava koe on arkisempi ja vaikeampi: Isarin pitää pystyä toistamaan laukaisut, toimittamaan satelliitit perille ja pitämään aikataulut, joiden varaan asiakkaat voivat suunnitella. Omavarainen pääsy avaruuteen ei synny yhdestä lennosta. Se syntyy tuotantotahdista, varauskirjasta ja hinnasta, joka kestää markkinan.