Ruotsista karkotettiin kolme Venäjän tiedustelijaa

Kolme diplomaattia on poistunut Ruotsista vähin äänin viime päivinä. Hallitus pakotti heidät lähtemään sen jälkeen, kun suojelupoliisi Säpo oli dokumentoinut Venäjän tiedusteluoperaation, jonka kohteena oli ruotsalainen poliittinen päätöksenteko (Säpo, SVT). Kaksi karkotetuista oli Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n upseereita. Kolmas oli värvätty agentti, joka työskenteli Tukholmassa Euroopan ulkopuolisen maan suurlähetystössä. Syytteitä ei nosteta, koska kaikilla kolmella oli diplomaattinen koskemattomuus.

Ruotsin mukaan operaatio pysäytettiin tiedonkeruuvaiheessa. Tarkoituksena oli valmistella myöhempiä vaikuttamisoperaatioita. Julkinen näyttö tukee tätä arviota: tapaamisia seurattiin, tehtävänantoja tunnistettiin ja henkilöt poistettiin maasta. Näyttöä ei kuitenkaan ole esitetty siitä, että kerättyä tietoa olisi käytetty ruotsalaisen päätöksen muuttamiseen, jutun istuttamiseen julkisuuteen tai äänestystuloksen ohjaamiseen.

Mitä Säpo dokumentoi

Säpon operatiivinen varajohtaja Christoffer Wedelin kertoi, että viranomaiset seurasivat Tukholman alueella tapaamisia värvätyn agentin ja kahden SVR:n yhteyshenkilön välillä. Säpon mukaan se tiesi, mistä tapaamisissa puhuttiin ja mitä tehtäviä agentille annettiin (Säpo). SVT julkaisi valvontakuvia tapaamisista (SVT). Dagens Nyheterin mukaan agentti oli Euroopan ulkopuolisen maan diplomaatti. Tällainen välikäsi vaikeuttaa sen havaitsemista, että toiminta on Venäjän ohjaamaa (DN).

Säpon mukaan tarkoitus oli selvittää, miten Ruotsissa tehdään päätöksiä. Tietoa olisi voitu myöhemmin käyttää "polarisoivien kysymysten" hyödyntämiseen sekä Ruotsin, Naton ja EU:n mustamaalaamiseen (Säpo). Muotoilu kuvaa valmistelua, ei toteutettua vaikuttamista. Oikeusministeri Gunnar Strömmerin mukaan operaatio ei saavuttanut tavoitteitaan eikä liittynyt Ruotsin syyskuun vaaleihin (TV4). Pääministeri Ulf Kristersson sanoi operaation olleen "lähellä politiikkaa", mutta ei kertonut, mihin toimistoihin tai tahoihin se kohdistui (DN).

Säpo ei ole täsmentänyt, olivatko kohteina ministerit, virkamiehet, kansanedustajat vai puolueiden työntekijät. Ulkoministeri Maria Malmer Stenergard vahvisti, että kolme henkilöä määrättiin poistumaan Ruotsista maassa harjoitetun toimintansa vuoksi. Syytteitä tai oikeudellisia asiakirjoja ei ole julkaistu. Diplomaattinen koskemattomuus siirsi vastauksen rikosprosessista hiljaiseen karkottamiseen.

Miksi Nato ja EU seuraavat tapausta

Hallituksen sisäiset kipurajat ovat tiedustelulle arvokasta tietoa. Ne kertovat Moskovalle, missä Ruotsi saattaisi joustaa Naton tai EU:n neuvotteluissa. Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen tieto Tukholman kannanmuodostuksesta Ukrainaa, pakotteita tai puolustusvelvoitteita koskevissa kysymyksissä auttaa Venäjää ennakoimaan, painostamaan ja jakamaan liittolaisia. Säpo teki yhteyden suoraan nimeämällä sekä Naton että EU:n tahoiksi, joita oli tarkoitus horjuttaa.

Bryssel kiinnostaa tiedustelupalveluja, koska kaupunki kokoaa samaan paikkaan diplomaatit, lobbarit, liittoumien henkilöstön ja jäsenmaiden edustajat. Yksi asemapaikka voi tarjota näkymän useaan päätöskanavaan. EUobserver kertoi heinäkuussa, että Belgian pääkaupungissa toimii 187 suurlähetystöä, 94 pysyvää edustustoa ja 131 kansainvälistä järjestöä. Vuoden 2022 jälkeen Belgiasta on karkotettu vakoiluperustein 68 venäläisdiplomaattia (EUobserver).

Ruotsin tapaus ei ole irrallinen. Suomessa suojelupoliisi Supo ja sotilastiedustelu varoittivat heinäkuussa, että Venäjän turvallisuuspalvelu FSB harjoittaa kybervakoilua murrettujen verkkolaitteiden kautta. Ulkoministeri Elina Valtonen kutsui Venäjän suurlähettilään kuultavaksi (Supo, MTV Uutiset). Eurooppa-neuvosto, jossa EU-maiden johtajat määrittävät unionin poliittista suuntaa, tuomitsi Venäjän "haitallisen kyberekosysteemin" ja yksilöi FSB:n yksiköitä, joiden se katsoo kohdistaneen toimintaa jäsenmaihin eri puolilla Eurooppaa (AP).

Puuttuva näyttö on jutun ydin

Ruotsin tapaus pysähtyy vakoilun ja vaikuttamisen rajalle. Säpo osoitti pystyvänsä kartoittamaan operaation, tunnistamaan sen toimijat ja poistamaan heidät maasta. Se ei ole osoittanut, että kerättyä tietoa olisi käytetty: julkisuuteen istutettua narratiivia, manipuloitua päätöstä tai vaarantunutta äänestystä ei ole esitetty. Säpo ei ole nimennyt kolmatta maata, ruotsalaisia kohteita eikä sitä, millaista aineistoa tarkalleen haettiin.

Venäjän tiedustelupalvelut keräävät tietoa ensin ja käyttävät sitä vaikuttamiseen myöhemmin. Ruotsi sai kiinni keruuvaiheen. Säpolta puuttuu yhä täsmällisempi vastaus siihen, mikä osa Ruotsin politiikasta altistui ja kuinka pitkälle operaatio ehti ennen kuin se katkaistiin.