Ruotsi korvaa Alankomaiden Patriotit, ilmasuoja jää epäselväksi

Ruotsi lähettää Patriot-ilmatorjuntayksikön Puolaan joulukuun alussa. Se ottaa tehtävän Alankomaiden yksiköltä (Ruotsin hallitus, Reuters). Yksikkö sijoitetaan Rzeszów-Jasionkan lentoasemalle, jonka kautta liittolaisten apu kulkee Ukrainaan. Viro, Saksa ja Suomi ovat kukin ryhtyneet omiin toimiinsa Venäjän painostuksen varalta. Näistä neljästä toimesta Puolan järjestely näkyy selvimmin. Se pitää nykyisen suojan yllä, mutta ei tuo sen rinnalle toista.

Vaihto Puolassa

Yhdysvalloissa kehitetty Patriot-järjestelmä torjuu lentokoneita ja ohjuksia. Se muodostaa lentoaseman ilmapuolustuksen ylimmän kerroksen. Kirjoitimme sijoituksesta, kun Tukholma ilmoitti siitä (To Brief). Ruotsin järjestelmä tulee Puolaan, koska Alankomaiden yksikkö poistuu.

Alankomaiden Patriot-yksiköiden on määrä lähteä viimeistään joulukuun alussa. Alankomaat oli jo palauttanut lyhyen kantaman ilmatorjunta- ja droonitorjuntajärjestelmänsä kotiin kesäkuussa (Alankomaiden hallitus). Puola on sittemmin sijoittanut alueelle omia lyhyen kantaman järjestelmiään paikkaamaan alemman ilmapuolustuskerroksen.

Julkisuudessa ei ole vertailua, josta kävisi ilmi, vastaako lentoaseman suoja joulukuun jälkeen aiempaa. Ruotsin yksikkö liittyy Naton tehtävään. Nato perustelee itäisen sivustansa vahvistamista Venäjän ilmatilaloukkauksilla, kyberhyökkäyksillä ja sabotaasilla (Nato). Nato johtaa tehtävää ja Puola isännöi sitä. Niillä on parhaat edellytykset kertoa, kattaako korvaava yksikkö saman alueen.

Kolme muuta askelta, kullakin oma komentoketjunsa

Viro siirsi johtohenkilöstöään lähemmäs Venäjää. ERR kertoi 5. lokakuuta, että 1. jalkaväkiprikaatin esikunta oli siirtynyt Tapasta Jõhviin, noin 50 kilometrin päähän Venäjän rajasta (ERR). Prikaatin komentajan Tarmo Kundlan mukaan päätös puolustuksen järjestämisestä rajalle tehtiin jo vuosia sitten. Siirto toteuttaa siis vanhempaa suunnitelmaa.

Turvallisuusanalyytikko Rainer Saks arvioi siirron strategisen vaikutuksen vähäiseksi. Hänen mukaansa ilmapuolustus ja hyökkäysdroonit ovat esikunnan sijaintia tärkeämpiä (ERR News).

Saksan muutos on yhä lakiesitys. Hallitus hyväksyi 12. elokuuta uudistuksen, joka koskee ulkomaan tiedustelupalvelu BND:tä ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa BfV:tä. Bundestag kävi lakiesityksestä ensimmäisen keskustelun 24. syyskuuta ja lähetti sen valiokuntaan yksityiskohtaista käsittelyä varten (Bundestag). Rajatuissa tapauksissa BND saisi lamauttaa ulkomaisen palvelimen, jolta ollaan käynnistämässä välitöntä kyberhyökkäystä (liittovaltion hallitus).

Liittovaltion tietosuojavaltuutettu arvosteli esitystä 5. lokakuuta antamassaan lausunnossa. Sen mukaan ulkopuolisten on mahdotonta arvioida, ovatko kaikki uudet valtuudet tarpeen. Valtuutettu ehdotti myös määräaikaislauseketta, joka rauettaisi valtuudet automaattisesti ja pakottaisi parlamentin uusimaan ne (tietosuojavaltuutetun lausunto).

Suomi sopi Ruotsin kanssa valvontayhteistyöstä ja säilytti päätösvallan voimankäytöstä. Helsinki ja Tukholma ilmoittivat 28. elokuuta, että Ruotsin Gripen-hävittäjät, korvetit ja tutkat voivat osallistua Suomen alueen valvontaan (Suomen hallitus). Puolustusministeri Antti Häkkänen kuvasi järjestelyä pitkäkestoisen valvontavastuun jakamiseksi. Suomessa puolustusministerin on hyväksyttävä voimankäyttö (Yle).

Järjestely on jo käytössä. Suomen Hornetit ja Ruotsin Gripenit lensivät 24. syyskuuta ensimmäisen yhteisen operatiivisen tunnistuslentonsa ja tunnistivat venäläiskoneita Suomenlahden yllä (Puolustusvoimat).

Yksikään näistä toimista ei kulje Brysselin kautta. EU-sopimukset jättävät kansallisen turvallisuuden kunkin jäsenmaan vastuulle (EUR-Lex). EU voi koordinoida jäsenmaiden toimia, mutta se ei voi määrätä prikaatia siirtymään tai ohjuspatteria asemiin.

Neljän hallituksen toimet Venäjän painostukseen ovat erillisiä: joukkojen siirto, parlamentissa käsiteltävä lakiesitys, kahdenvälinen järjestely ja Naton joukkojen kierto. Yhteistä komentajaa ei ole. Osa toimista lisää suorituskykyä: Saksan lakiesitys laajentaisi tiedustelupalvelujen valtuuksia, ja Suomi lentää nyt yhteisiä tehtäviä Ruotsin kanssa. Puolan joukkojen vaihto ei itsessään tuo paikalle toista suojaa. Säilyykö Ukrainan tärkeimmän avustuskeskuksen suoja joulukuun jälkeen, riippuu vertailusta, jota ei ole julkaistu. Naton ja Puolan pitäisi julkaista se.