Ruotsi johtaa 600 sotilaalla NATO-osastoa Suomessa

Ruotsi otti 6. kesäkuuta 2026 johtoonsa Naton yhdeksännen maavoimien etujoukon Suomessa. Noin 600 ruotsalaissotilasta siirtyi Naton Euroopan-joukkojen ylimmän komentajan SACEURin suoraan alaisuuteen. Seremonia järjestettiin Norrbottenin rykmentissä Bodenissa Pohjois-Ruotsissa, ja kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Pohjoismaa johtaa Naton eteen työnnettyä pelotejoukkoa (Finnish MoD, Swedish Armed Forces).

Ratkaisu sopii Yhdysvaltain muuttuvaan laskelmaan. Naton ylin komentaja, kenraali Alexus Grynkewich, sanoi Brysselissä 19. toukokuuta, että liittolaisten pitää "ehdottomasti" varautua Yhdysvaltain lisävähennyksiin Euroopassa. Hänen mukaansa kyse on "monivuotisesta prosessista": "Kun liittokunnan eurooppalainen pilari vahvistuu, Yhdysvallat voi vähentää läsnäoloaan Euroopassa" (NATO, Military Times). Euroopan onnistuminen omien suorituskykyjen rakentamisessa nopeuttaa samalla amerikkalaisen läsnäolon kevenemistä.

Laukaisulangasta alueen pitämiseen

Forward Land Forces -joukot korvasivat Naton vanhemmat Enhanced Forward Presence -taisteluosastot, jotka perustettiin vuonna 2016 niin sanotuksi laukaisulangaksi. Baltian maihin sijoitetut pienet monikansalliset joukot eivät olisi yksin pysäyttäneet Venäjän hyökkäystä, mutta niiden kimppuun käyminen olisi väistämättä merkinnyt Naton sotilaiden kuolemia ja koko liittokunnan vastareaktiota.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Nato muutti logiikkaa Madridin huippukokouksessa. Joukkoja kasvatetaan prikaatitasolle, ja oppi siirtyi rankaisun uhkaan perustuvasta pelotteesta torjuntaan: tarkoitus ei ole vain ottaa vastaan ensimmäistä iskua, vaan pitää alue hallussa (NATO, GSSC Lithuania).

Suomen FLF-joukko täydentää yhdeksän muodostelman ketjun arktiselta alueelta Mustallemerelle. Sen rakenne poikkeaa kuitenkin muista. Muissa taisteluosastoissa johtovaltio, eli pääosan joukoista ja komentorakenteesta tarjoava maa, sijoittaa sotilaita isäntämaan alueelle. Ruotsi pitää oman taisteluosastonsa Bodenissa. Vain monikansallinen esikunta toimii Rovaniemellä.

Ruotsalaisjoukoilla on velvoite siirtyä nopeasti Suomeen, mutta ne eivät ole pysyvästi eteen sijoitettuina. Ruotsin valtiopäivät hyväksyi Suomeen enintään 1 200 sotilaan panoksen vuoden 2026 loppuun asti. Julkilausuttu tavoite on kasvattaa muodostelma prikaatitasolle, noin 5 000 sotilaaseen, mutta aikataulua ei ole asetettu (Riksdagen, YLE).

Mahdollistavien kykyjen aukko

Yhdysvallat ei vähennä Euroopasta vain sotilaita. Se vie mukanaan myös suorituskykyjä, joita ilman eurooppalaiset joukot toimivat vajaalla teholla. Pentagon perui Saksaan suunnitellun pitkän kantaman ohjusjärjestelmän sijoituksen. Euroopalla ei ole käytössä vastaavaa maalta laukaistavaa tavanomaista iskukykyä (El País).

Myös 4 000 sotilaan suunniteltu rotaatio Puolaan peruttiin. Päätös katkaisi osan putkesta, jonka kautta Yhdysvallat ylläpitää läsnäoloaan Baltian suunnalla (Euronews).

Joukkojen vähennystä seuraa komentorakenteen muutos. Ensimmäistä kertaa Naton perustamisen jälkeen eurooppalaiset upseerit johtavat kaikkia kolmea Naton Joint Force Command -esikuntaa, eli operaatioita johtavia yhteisesikuntia. Yhdysvallat pitää edelleen hallussaan ilma-, maa- ja merivoimien komponenttikomentoja (NATO).

Muutos näyttää eurooppalaistumiselta, mutta riippuvuus jää rakenteisiin. Yhdysvallat hallitsee yhä monia kykyjä, jotka tekevät komentamisesta käytännössä mahdollista: tiedustelua, avaruusperusteista valvontaa, logistiikkainfrastruktuuria ja ydinpelotetta.

Viron kansainvälinen puolustus- ja turvallisuuskeskus ICDS esitti toukokuussa arvion suorimmin. Sen mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden on pahimman varalta suunniteltava Naton alueellisten puolustussuunnitelmien toteuttamista ilman Yhdysvaltain tukea (ICDS). Raportti suositti myös neuvotteluja eurooppalaisesta ydinpelotteen täydennyksestä Ranskan ja Britannian kanssa. Yksikään hallitus ei ole tarttunut ehdotukseen.

Aikatauluton prikaati

Suomen FLF-joukko käynnistettiin ennen Naton heinäkuista Ankaran-huippukokousta, jossa taakanjako nousee asialistan kärkeen. Ruotsi tavoittelee puolustusmenojen nostamista 3,5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä (NATO).

Muut osallistujamaat, kuten Britannia, Ranska, Italia, Tanska ja Islanti, ovat ilmoittaneet aikovansa liittyä Suomen FLF-joukkoon. Ne eivät kuitenkaan ole vahvistaneet joukkomääriä tai aikatauluja. Ero 600 sotilaan pataljoonan ja 5 000 sotilaan prikaatin välillä on yhä vailla kalenteria.

SACEURin ajattelun perusjännite jää ratkaisematta. Eurooppa rakentaa tavanomaista puolustuskykyä juuri siksi, että Yhdysvallat voi pienentää läsnäoloaan. Samalla Euroopan puolustus nojaa amerikkalaisiin mahdollistaviin kykyihin, joille ei ole eurooppalaista korvaajaa vielä vuosiin.