Ruotsidrone hakee maaleja ilman yhteyttä

Ruotsalaisessa Karlskogassa järjestetyssä teollisuustestissä pieni drooni tunnisti ohjelmistonsa avulla useita kohdetyyppejä, valitsi yhden ihmisten määrittelemien tehtäväsääntöjen perusteella ja aloitti itsenäisen lähestymisen. Kehittäjien mukaan kaikki tapahtui paikallisesti ilman ulkoista tiedonkäsittelyä tai jatkuvaa viestiyhteyttä. Operaattori ei ohjannut lopullista valintaa.

Tammikuussa järjestetty testi oli osa BAE Systems Boforsin johtamaa ALMA-hanketta (Affordable Loitering Modular Ammunition). Uppsalan yliopistosta irtautunut ruotsalainen tekoäly-yhtiö Scaleout toimitti koneoppimisohjelmiston. Droonin laitteistosta vastasivat Expando AB ja Airolit. Laajempaan Winter Demo 2026 -tapahtumaan osallistui noin 20 yritystä.

Scaleoutin esittelemä kokonaisuus oli rajattu: droonissa ajettava koulutettu tunnistusmalli havaitsi ja luokitteli maassa olevia kohteita, asetti ne tärkeysjärjestykseen ja ohjasi laitteen ihmisten laatimien sääntöjen perusteella korkeimmalle sijoittuneen kohteen luo.

Miksi paikallinen tiedonkäsittely muuttaa asetelmaa

Useimmat sotilasdroonit välittävät nykyisin kamerakuvaa etäoperaattorille, joka seuraa kuvaa, tunnistaa kohteet ja hyväksyy toiminnan. Järjestelmä edellyttää nopeaa ja katkeamatonta tiedonsiirtoa ilma-aluksen ja johtopaikan välillä.

ALMA-hankkeessa kuva-analyysi tehdään droonissa. Scaleoutin teknisessä kuvauksessa yhtiön laajemmasta kehitystyöstä kuvataan kokonaisuus, jossa kamerat tallentavat näkymän, pienikokoinen tunnistusmalli havaitsee ja luokittelee kohteet, seurantaohjelmisto seuraa niitä videokuvan ruudusta toiseen ja säännöt asettavat kohteet tärkeysjärjestykseen. Kaikki tapahtuu pienellä laitteeseen asennetulla suorittimella etäpalvelimen sijaan.

Ratkaisu poistaa yhden haavoittuvuuden: vastustaja ei voi pysäyttää tunnistusohjelmistoa häiritsemällä viestiyhteyttä. Testissä ei kuitenkaan selvitetty, miten järjestelmä kestää muita häiriöitä, kuten antureiden häirintää tai navigointijärjestelmän lamauttamista. Paikallinen tiedonkäsittely herättää myös kysymyksen, johon kehittäjät eivät ole julkisesti vastanneet: mitä keinoja operaattorilla on vaikuttaa toimintaan viestiyhteyden ollessa rajoitettu? Ennalta määriteltyjä keskeytysehtoja, varayhteyksiä tai muita suojatoimia ei ole kuvattu.

Mitä testi osoitti – ja mitä ei

Saatavilla oleva näyttö on ruotsalaisella testialueella järjestetty teollisuusesittely, ei riippumaton vertailutesti tai sotilaskäyttöön hyväksymiseen liittyvä koe. Julkisista lähteistä ei käy ilmi, kuinka tarkasti malli tunnistaa kohteet, miten se toimii savussa, pölyssä, naamioinnin keskellä tai siviili- ja sotilaskohteiden sekoittuessa toisiinsa tai kuinka nopeasti se tuottaa tuloksen. Tunnetuilla ajoneuvotyypeillä toteutetun testin ja todellisten olosuhteiden epäselvyyden väliin jää juuri alue, jolla kohteiden valintajärjestelmät joutuvat vaikeimpaan kokeeseen (NIST AI risk framework).

Epäselvää on myös, käytettiinkö testissä toimivaa taistelukärkeä, vaaratonta hyötykuormaa vai iskua jäljittelevää järjestelyä. Toissijaisen uutisoinnin mukaan panssaroituun ajoneuvoon kohdistettiin räjähde, mutta Scaleoutin omissa kuvauksissa asiaa ei täsmennetä.

Mikään lähde ei yhdistä järjestelmää Ruotsin asevoimien tai minkään Nato-joukon käyttöön. Vinnovas tutkimustietueessa Scaleoutin lähityö kuvataan edelleen tutkimus- ja kehitystyöksi, ei hankinnaksi.

Kenen on vastattava seuraaviin kysymyksiin

Testissä kohteen valinta ja lähestyminen siirrettiin drooniin ihmisten määrittelemien sääntöjen ohjaamina. Teknisenä saavutuksena se on todellinen. Se ei kuitenkaan yksin osoita, että kyseessä olisi toimiva ase, eikä todista merkityksellisen ihmisen valvonnan säilyvän tilanteessa, jossa ohjelmisto tekee kohteita koskevia päätelmiä paikallisesti.

Jos kokoonpano otettaisiin aseeksi, Ruotsin olisi lisäpöytäkirja I:n 36 artiklan perusteella arvioitava, voidaanko sitä käyttää lainmukaisesti. Arvioinnissa olisi tarkasteltava antureita, tunnistustarkkuutta, virhetilanteita ja sitä, millainen tosiasiallinen määräysvalta operaattorille jää. EU:n tekoälyasetus ei koske yksinomaan sotilaskäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä. Kansainväliset neuvottelut autonomisista aseista ovat tuottaneet periaatteita, mutta eivät sitovaa sopimusta riittävästä ihmisen valvonnasta.

Kehittäjien on kerrottava järjestelmän tarkkuudesta, väärien positiivisten tunnistusten määrästä ja operaattorin todellisista mahdollisuuksista puuttua toimintaan. Jokaisen tulevan ruotsalaisen ostajan tai asejärjestelmää arvioivan viranomaisen on puolestaan selvitettävä, ovatko kontrollit lain ja käyttötarkoituksen kannalta riittäviä. Karlskogassa nähtiin toistaiseksi, minkä kohteen laitteeseen asennettu ohjelmisto pystyy valitsemaan – ei sitä, mihin sen pitäisi antaa lupa iskeä.