Sotilaat turvaavat Liettuan energiakohteita

Liettuan sotilaat vartioivat nyt Klaipėdan nesteytetyn maakaasun terminaalia. Latvia on kiristänyt turvallisuutta Väinäjoen padolla ja maanalaisessa kaasuvarastossa. Puolan kaasuverkkoyhtiö toimii korotetussa valmiudessa. Viro vaatii lisää kriisinkestävyyttä, mutta ei ole julkisesti kertonut sotilaiden sijoittamisesta energiakohteisiin.

Suojatoimet ovat todellisia. Hyökkäysuhka, johon varaudutaan, on epävarmempi.

Varoitus ja sen paljastama aukko

Liettuan puolustusministeri Robertas Kaunas kertoi, että sotilastiedustelulla on tietoa Venäjän harkitsemista iskuista Baltian kriittiseen infrastruktuuriin. Kaunasin mukaan Venäjä voisi käyttää kaapattuja tai uudelleen koottuja ukrainalaisvalmisteisia lennokkeja, jotta iskupaikalta löytyvä romu näyttäisi viittaavan Kiovaan eikä Moskovaan (LRT, Kyiv Independent). Kaunas rajasi väitettä: Liettua on havainnut suunnittelua, mutta ei tarkkaa ajankohtaa, kohdeluetteloa eikä lopullista venäläispäätöstä (Bloomberg).

Skenaarion ydin on lyhyt hetki lennokin havaitsemisen ja tekijän nimeämisen välillä. Venäjä voisi kerätä Ukrainasta tulleiden iskujen lennokkiosia omalta alueeltaan, rakentaa niistä aseen Nato-maan alueelle ja jättää jälkeensä ukrainalaiselta näyttävää romua (Euronews, Euromaidan Press). Tarkoitus olisi ostaa aikaa ja epävarmuutta Natossa, 32 jäsenmaan puolustusliitossa, kun pääkaupungit pohtivat, millainen näyttö riittää vastatoimiin (NV/Reuters).

Nato voi jakaa tutkatietoja ja lähettää hävittäjiä ilmaan. Jokainen jäsenmaa voi pyytää liittokunnan neuvotteluja, jos se kokee turvallisuutensa uhatuksi. Yhteisen puolustuksen 5. artikla edellyttää kuitenkin poliittista arviota siitä, että aseellinen hyökkäys on tapahtunut. Pelkkä romu ei käynnistä artiklaa (NATO). Päätös lennokin alas ampumisesta, iskun tekijän nimeämisestä ja tilanteen viemisestä seuraavalle tasolle on yhä kansallinen. Kukin valtio toimii omien sääntöjensä ja aikataulunsa mukaan. Juuri tätä viivettä valeoperaatio pyrkii käyttämään.

Neljä maata, neljä hälytysjärjestelmää

Liettuan vastaus näkyy selvimmin. Kaunas allekirjoitti 17. heinäkuuta määräyksen, jolla enintään 30 sotilasta sijoitetaan vartioimaan neljää kohdetta 19. elokuuta asti: Klaipėdan LNG-terminaalia, joka on Baltian kaasuhuollon kannalta keskeinen; Puolan ja Liettuan välistä LitPol Link -sähköyhteyttä; sekä kahta sisämaan energiakohdetta, joilla tasapainotetaan sähköverkkoa (LRT English). Kohteita yhdistää sama logiikka: kaasun sisääntulo, rajat ylittävä sähkö ja verkon tasapainotus. Kyse on infrastruktuurista, joka pitää Baltian energiatoimituksia irti Venäjä-riippuvuudesta.

Latvia on lisännyt turvallisuutta Riian lähellä sijaitsevalla Väinäjoen padolla ja Inčukalnsin kaasuvarastolla (Delfi Latvia). Puolustusministeri Raivis Melnis sanoi, ettei Latvialla ole tietoa valmistelluista iskuista tiettyihin latvialaiskohteisiin (la.lv). Suuri osa tiukemmasta vartioinnista on ollut käytössä Venäjän vuonna 2022 aloittamasta täysimittaisesta hyökkäyksestä lähtien.

Puolassa toimet kulkevat ennen kaikkea yhtiöiden kautta, eivät yhtenä sotilasmääräyksenä. Energiayhtiö Orlen selvittää vaihtoehtoisia kaasuntuontireittejä, Gaz-System toimii korotetussa valmiudessa, ja sotilasyksikkö on alkanut turvata Ukrainan sähköyhteyttä, joka auttaa vakauttamaan sodassa vaurioitunutta Ukrainan verkkoa (Ukrainska Pravda). Puola selvittää samalla omia puutteitaan Venäjän risteilyohjuksen havaitsemisessa ja siitä varoittamisessa, kun ohjus lensi Puolan ilmatilassa 30. heinäkuuta (TVN24).

Viro erottuu joukosta. Sisäministeri Igor Taron mukaan todennäköisimmät uhat eivät ole sotilaallisia, ja Viron kriisivalmius jää jälkeen turvallisuusympäristön vaatimuksista (ERR English). Julkisista tiedoista ei käy ilmi, että energiakohteisiin olisi nyt sijoitettu uusia vartioita.

Kun lennokki todella saapuu

Romania tarjoaa yhden mallin. Romanian F-16-hävittäjät ampuivat 24. heinäkuuta alas venäläisen Shahed-tyyppisen lennokin Romanian alueella (Romania Insider). Se edellytti ennalta hyväksyttyjä voimankäyttösääntöjä ja poliittista valmiutta avata tuli. Ruotsalaiset puolustusanalyytikot pitävät Baltiaan kohdistuvaa valeoperaatioskenaariota harmaan alueen keinona täysin mahdollisena (SvD).

Neljä Nato-maata vahvistaa kohteitaan omilla ehdoillaan, oman lainsäädäntönsä pohjalta ja omassa tahdissaan. Naton on vastattava siihen, onko kansalliset alasampumissäännöt ja iskun tekijän määrittely sovitettu etukäteen ennen kuin lennokki lähestyy voimalaitosta. Muuten Moskova saa testata kohde kohteelta, kuinka paljon tilaa liittolaisten erillisten hälytysjärjestelmien väliin jää.