Unkari yrittää avata €16.4 billion EU-varat

"title": "Unkari tarjoaa uudistuksia 16,4 miljardin euron EU-erän avaamiseksi", "dek": "Pääministeri Péter Magyarin hallitus vei parlamenttiin 110-sivuisen korruptionvastaisen lakipaketin. Se on keskeinen askel ennen 31. elokuuta umpeutuvaa määräaikaa, jolloin Unkari voi menettää pääsyn jäädytettyihin elpymisvaroihin. Paketti vahvistaa integriteettiviranomaista, mutta jättää pois Brysselin vaatimia oikeuslaitos- ja mediavapausuudistuksia. Samalla viranomaisen omaa puheenjohtajaa syytetään kavalluksesta, mikä tekee komission ratkaisusta aiempaa vaikeamman.", "story_glance_bullets": [ "Unkari jätti 110-sivuisen lakiesityksen täyttääkseen 27 EU-välitavoitetta ja avatakseen jäädytetyt elpymisvarat", "Kaikki uudistukset on hyväksyttävä 31. elokuuta mennessä, tai Unkari menettää pääsyn 16,4 miljardin euron rahoitukseen", "Paketti antaa integriteettiviranomaiselle valtaa julkisissa hankinnoissa, mutta ei sisällä oikeuslaitosta ja mediavapautta koskevia suojia", "Syyttäjät nostivat kavallussyytteen integriteettiviranomaisen puheenjohtajaa vastaan samana päivänä, kun lakipaketti vietiin parlamenttiin", "3,5 miljardin euron kanavointi Unkarin valtion kehityspankin kautta voi kaventaa komission suoraa valvontaa" ] } }

Unkarin uusi hallitus jätti 9. kesäkuuta parlamentille 110-sivuisen korruptionvastaisen lakipaketin (24.hu). Se on ensimmäinen konkreettinen toimitus 29. toukokuuta sovitusta ehdollisesta järjestelystä, jonka pääministeri Péter Magyar teki komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa. Unkarin on täytettävä 27 uudistusvälitavoitetta saadakseen käyttöön 16,4 mrd. euroa jäädytettyjä varoja elpymis- ja palautumistukivälineestä eli EU:n koronanjälkeisestä investointirahastosta. Määräaika on 31. elokuuta. Sen jälkeen käyttämätön RRF-raha raukeaa. Komission ongelma on sen oma käytäntö: rahaa on aiemmin vapautettu jo lakien hyväksymisen jälkeen, ennen kuin on varmistettu, muuttavatko lait mitään käytännössä.

Mitä lakipaketti kattaa ja mitä se kiertää

Lakipaketin ytimessä on Unkarin integriteettiviranomainen, EU:n vaatimuksesta perustettu korruptionvastainen valvoja. Esitys antaisi viranomaiselle vallan ohittaa syyttäjät, jotka eivät etene korruptiojutuissa, ja keskeyttää epäilyttäviä julkisia hankintasopimuksia (DW). Paketti aloittaa myös Orbánin kaudella luotujen julkisten säätiöiden purkamisen. Niiden kautta yliopistoja ja valtion omaisuutta siirrettiin poliittisesti nimitettyjen hallitusten ohjaukseen.

110 sivusta puuttuvat oikeuslaitoksen riippumattomuutta, syyttäjälaitoksen autonomiaa ja mediavapautta koskevat uudistukset, jotka kuuluivat EU:n alkuperäisiin ehdollisuusvaatimuksiin. Samana päivänä kun paketti jätettiin parlamentille, syyttäjät nostivat integriteettiviranomaisen puheenjohtajaa Biró Ferenciä vastaan syytteen kavalluksesta, jonka vahingoksi arvioidaan noin 350 000 euroa. Ajoitus heikentää juuri sitä instituutiota, jolle laki antaisi lisää valtaa.

Komissio on maksanut ennen tarkistamista

Vuonna 2024 komissio vapautti Puolan jäädytettyjä miljardeja Donald Tuskin vaalivoiton jälkeen, ennen kuin oikeuslaitosuudistukset oli hyväksytty. Presidentti Nawrocki torjui uudistukset myöhemmin vetolla. Joulukuussa 2023 komissio vapautti Orbánin Unkarille 10,2 mrd. euroa vain päiviä ennen Ukrainan jäsenyysäänestystä, jonka Budapest oli uhannut estää.

Julkisasiamies Ćapeta, EU-tuomioistuimen ylin oikeudellinen neuvonantaja, arvioi myöhemmin, että komission ei olisi pitänyt vapauttaa vuoden 2023 varoja, koska oikeusvaltiovaatimukset eivät aidosti täyttyneet. Hänen ratkaisuehdotuksensa asiassa C-225/24, jossa Euroopan parlamentti vaatii päätöksen kumoamista, asettaisi sitovan rajan: komission pitäisi osoittaa uudistusten toimivan käytännössä ennen maksua. EU-tuomioistuin ei ole vielä ratkaissut asiaa. Jos se seuraa julkisasiamiehen linjaa, jokainen tuleva ehdollisuuspäätös joutuisi oikeudelliseen testiin todellisista vaikutuksista. Tuomiota odotetaan loppuvuonna 2026.

Saksa näyttää jakolinjan jäsenmaiden neuvostossa, jossa hallitukset neuvottelevat EU-päätöksistä. Liittokansleri Friedrich Merz kiitti julkisesti Magyarin ”uutta alkua”. Samalla Saksa kuuluu Ruotsin, Itävallan, Suomen, Alankomaiden ja Viron kanssa kuuden maan ryhmään, joka on vaatinut ehdollisuuden tiukkaa toimeenpanoa. Berliini tasapainoilee talouskuria korostavan liittouman ja Orbánin poistumisen tuoman poliittisen helpotuksen välillä. Saksalaiset oikeuskommentaattorit ovat varoittaneet, että komissio voi toistaa Puolan mallin.

Missä valvonta katoaa

Noin 3,5 mrd. euroa RRF-varoja kanavoidaan lohkorahoituksena Unkarin valtion kehityspankkiin MFB:hen, joka lainaa rahat edelleen yrityksille ja asuntohankkeisiin. Komission virkamiehet varoittivat toukokuussa, että rakenne ”vähentäisi merkittävästi komission menovalvontaa”. Kun raha on MFB:ssä, Bryssel menettää hankekohtaisen tarkistusmahdollisuuden ja joutuu nojaamaan unkarilaisiin tarkastusjärjestelmiin, jotka rakennettiin Orbánin aikana.

Jotta kaikki välitavoitteet ehdittäisiin täyttää määräaikaan mennessä, Magyarin Tisza-puolue ehdotti nopeutettujen parlamenttimenettelyjen enimmäismäärän nostamista kuudesta viiteentoista puolivuotiskautta kohti. Tiszalla on noin 71 % parlamenttipaikoista, eikä se tarvitse opposition tukea. Kyse ovat samoista poikkeusvälineistä, joilla Orbán ajoi läpi perustuslakimuutoksia.

Komissio ei ole julkaissut, mitä välitavoitteita se pitää jo täytettyinä. FAZ:n mukaan kukaan Brysselissä ei osannut nimetä täsmällistä lukumäärää. Lisäksi 530 milj. euroa on yhä jäädytettynä LGBTQ+-oikeuksia ja turvapaikkapolitiikkaa koskevien riitojen vuoksi, eikä summa kuulu 29. toukokuuta tehtyyn sopimukseen. Slovakia, joka purkaa omia korruptionvastaisia elimiään samaan aikaan kun Unkari rakentaa uusia, asettaa järjestelmän kovimpaan kokeeseen: pystyykö EU erottamaan vastakkaisiin suuntiin liikkuvat maat toisistaan, vai jääkö ehdollisuus poliittiseksi eleeksi oikeudellisessa muodossa.