EU:n biljoonabudjetti avaa maatalous-puolustuskiistan

EU-johtajat hyväksyvät päälinjan: seuraavan seitsemän vuoden budjetista on löydyttävä rahaa puolustukseen, Ukrainan jäsenyyspolkuun ja talouden kilpailukykyyn. Brysselissä 18.–19. kesäkuuta käynyt keskustelu osoitti, ettei yhteisymmärrystä löydy siitä, mistä rahat otetaan. Ensimmäinen kompromissiteksti torjuttiin joka suunnasta: nettomaksajille se on liian kallis, Euroopan parlamentille liian pieni ja itäisille jäsenmaille liian välinpitämätön Venäjän uhan suhteen (EUobserver, European Parliament).

Kyse ei ole tavanomaisesta budjettiväännöstä. Euroopan komission ehdotus vuosien 2028–2034 monivuotiseksi rahoituskehykseksi, eli EU:n seitsemän vuoden menokatoksi, leikkaisi maataloustukien ja aluekehitysrahoituksen yhteisosuuden noin 62 prosentista noin 44 prosenttiin nykyisestä budjetista (ECA, European Times). Vapautuva tila menisi puolustukseen, laajentumiseen ja kilpailukykyyn. Jokainen siirretty euro on jonkun menettämä euro.

Kuka jarruttaa mitäkin

Kyproksen puheenjohtajakauden luonnos yritti pehmentää suunnanmuutosta suojaamalla maataloutta ja koheesiota, eli köyhempien alueiden kehitysrahaa. Leikkaukset olisivat osuneet selvemmin puolustukseen ja ulkosuhteisiin (Euronews). Saksa piti tulosta mahdottomana ja torjui uuden EU-tason yhteisvelan. Euroopan parlamentti, joka ei voi kirjoittaa neuvoston yksimielistä sopua uusiksi mutta voi kaataa hyväksynnän, hylkäsi suunnan kokonaan (2EU Brussels).

Asetelma ei jakaudu siististi pohjoisen ja etelän rahariitaan.

Tanska sekä nettomaksajamaiden ryhmä, johon kuuluvat Alankomaat, Ruotsi ja Itävalta, kierrättivät 14. toukokuuta epävirallista paperia, jossa budjettikuri nimettiin "modernisoinniksi". Niiden mukaan vanha maatalouspainotus joutaa pienemmäksi, jotta puolustukselle ja innovaatioille jää tilaa.

Tiukin vaatimus koskee oikeusvaltioperusteisen ehdollisuuden käänteistä äänestystä. EU-rahoituksen jäädytys alkaisi automaattisesti ja pysyisi voimassa, ellei riittävä, väestömäärällä painotettu enemmistö jäsenmaista äänestäisi sen purkamisesta. Nykyjärjestelmässä enemmistö tarvitaan ehtojen asettamiseen. Ehdotuksessa enemmistö tarvittaisiin ehtojen poistamiseen. Oikeusvaltio-ongelmista syytetyille maille, näkyvimmin Unkarille, rahoitusjäädytyksistä tulisi paljon vaikeammin purettavia.

Ranska haluaa suojata yhteistä maatalouspolitiikkaa, eli EU:n maataloustukijärjestelmää, ja kasvattaa samalla puolustusrahoitusta. Pariisin ratkaisu on uudet EU-tason tulot ja yhteinen velanotto, samaa mallia kuin pandemian aikana luodussa elpymisrahastossa. Berliinin mielestä molemmat vaihtoehdot ovat poissa pöydältä.

Puola tukee Ukrainan jäsenyyspolkua ja kovaa Venäjä-linjaa, mutta katsoo, ettei turvallisuusrahoitus saa syödä maataloustukia tai aluekehitysrahaa. Komission arvioiden mukaan Ukrainan jäsenyys voisi maksaa budjettikaudella 85–96,5 miljardia euroa. Nykyisten jäsenmaiden maataloustuet voisivat leikata noin 20 prosenttia, kun suuri maatalousmaa tulisi tukijärjestelmän piiriin (EUobserver, Euronews). Puola on sekä maatalous- että koheesiorahan suurin nettosaaja, joten isku osuisi siihen kovimmin.

Itäiset jäsenmaat ajavat Euroopan turvallisuutta vahvimmin, mutta niiden budjetit nojaavat myös eniten EU-tulonsiirtoihin. Romania haluaa vahvempaa rajapuolustusta sekä nopeampaa jäsenyyspolkua Ukrainalle ja Moldovalle, mutta oma budjettivaje rajoittaa kansallista liikkumavaraa. Nämä maat haluavat sekä puolustusrahaa että jatkuvaa koheesiorahoitusta. Yhtälö ei täsmää ilman suurempia jäsenmaksuja tai uusia tuloja.

Yksimielisyyden lukko

Monivuotinen rahoituskehys vaatii yksimielisyyden Eurooppa-neuvostossa, jossa jäsenmaiden johtajat linjaavat EU:n suunnan. Yksi maa voi estää koko sovun. Siksi avauskannat ovat tietoisesti kovia. Yksikään pääkaupunki ei paljasta lopullista kompromissirajaansa ensimmäisenä.

Varsinainen neuvottelu kestää kuukausia ja todennäköisesti pitkälle vuoteen 2027. Jos hallitukset eivät pääse sopuun ennen nykyisen rahoituskehyksen päättymistä, menot jatkuvat viimeisen vuoden kattojen mukaan eikä uusia ohjelmia synny. Puolustus- ja laajentumisinvestoinnit jäisivät paikoilleen juuri silloin, kun Eurooppa sanoo tarvitsevansa niitä lisää.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi, että komission uudistus vie rakennetta oikeaan suuntaan, mutta keskeiset kysymykset jäävät auki. Niihin kuuluvat jäsenmaksualennukset, EU:n omat varat, kuten hiilirajamaksut tai finanssitransaktiovero, sekä pandemia-ajan yhteisvelan hoitokulut (ECA). Julkisista asiakirjoista ei näy, miten laajentuminen, puolustus ja perinteiset menot mahtuvat saman katon alle.

Eurooppa on nimennyt puolustuksen ja laajentumisen strategisiksi painopisteiksi. Budjetti ei rahoita kumpaakaan tarvittavassa mittakaavassa. Aukon sulkeminen tarkoittaa maataloustukien ja alueellisten tulonsiirtojen leikkaamista, eikä vaaleihin valmistautuva hallitus halua ilmoittautua ensimmäiseksi.