Trumpin Venäjän-kaasuesitys törmää EU-kieltoon

Donald Trumpin lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner kehottivat Ukrainaa harkitsemaan Venäjän kaasua Eurooppaan kuljettaneiden putkien avaamista uudelleen. Järjestely toimisi kannustimena sodan ratkaisemisessa, The New York Times kertoo. EU on jo säätänyt kaupalle lopun: uusia venäläisen kaasun sopimuksia ei saa tehdä, ja vanhat päättyvät ennalta määrätyssä aikataulussa. Washington voi ehdottaa järjestelyä, mutta Euroopassa kaasun ostamisen ratkaisevat EU:n toimielimet.

The New York Times perustaa tietonsa nimettömiin neuvotteluja tunteviin lähteisiin. Heidän mukaansa asiasta keskusteltiin Volodymyr Zelenskyin kanssa Kiovassa syyskuussa sekä ukrainalaisten ja eurooppalaisten viranomaisten kanssa Miamissa lokakuun alussa (New York Times). Jutussa ei nimetä kaasumäärää, putkea, ostajaa eikä aikataulua.

Viralliset reaktiot jäivät ympäripyöreiksi. Valkoinen talo kertoi vain valmistelevansa rauhansuunnitelmaa, jossa molemmille osapuolille tarjotaan taloudellisia kannustimia. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi energiayhteistyön elvyttämisen olevan hyväksi Venäjälle ja mahdollisesti myös Euroopalle (New York Times). Saman jutun mukaan eurooppalaiset viranomaiset suhtautuivat ehdotukseen kielteisesti.

Saksalainen tv-yhtiö n-tv kertoi liittokansleri Friedrich Merzin turvallisuusneuvonantajan arvostelleen ajatusta jyrkästi. Kyse on kuvauksesta neuvotteluista. Berliini ei ole julkaissut kantaansa.

Zelenskyi tai Euroopan komissio ei ole kommentoinut asiaa julkisesti. Ehdotus tuli sen jälkeen, kun Trump keskeytti uudet Venäjän energiatuottoihin kohdistuvat Yhdysvaltain pakotteet juuri ennen niiden voimaantuloa (To Brief).

Laki on jo voimassa

Käytännön sääntö on selvä: uusia sopimuksia venäläisen kaasun ostamisesta ei saa tehdä, tulipa kaasu putkea pitkin tai laivalla nesteytettynä kaasuna. Voimassa oleville sopimuksille on asetettu päättymispäivä. Asetusta (EU) 2026/261 on sovellettu suoraan kaikissa jäsenmaissa 3. helmikuuta lähtien. Sopimuksille, jotka on tehty 17. kesäkuuta 2025 jälkeen, ei myönnetä siirtymäaikaa. Viimeiset pitkän aikavälin putkikaasusopimukset päättyvät 30. syyskuuta 2027 (EUR-Lex).

Venäläistä kaasua virtaa silti edelleen laillisesti. Vanhoilla sopimuksilla toimitettiin vuonna 2025 yhteensä 36 miljardia kuutiometriä eli 12 % EU:n kaasuntuonnista. Suurin osa kulki TurkStream-putkea pitkin Kaakkois-Eurooppaan (European Commission). Sopimukset ovat päättymässä. Rauhansopimuksessa tarjottu lisäkaasu vaatisi uusia sopimuksia, juuri sellaisia, jotka laki kieltää.

Kiellon muuttaminen vaatisi kolmen EU-toimielimen toimia. EU:n toimeenpanevan elimen eli Euroopan komission pitäisi ehdottaa asetuksen muutosta. Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston, jossa jäsenmaiden hallitukset äänestävät, pitäisi hyväksyä se.

Molemmat toimielimet ovat tänä vuonna tukeneet kieltoa. Tammikuussa 24 hallitusta kannatti sitä, Unkari ja Slovakia äänestivät vastaan ja Bulgaria pidättyi äänestämästä (Council of the EU). Äänestys toimitettiin määräenemmistöllä. Yksittäinen hallitus ei voi estää päätöstä, joten kaksi vastustajaa eivät riittäneet kaatamaan kieltoa. Euroopan parlamentti hyväksyi sen äänin 500–120 (European Parliament).

Asetuksessa on yksi rajattu poikkeus. Virallisesti todetussa kaasunsaannin hätätilanteessa komissio voi keskeyttää kiellon enintään neljäksi viikoksi kerrallaan, mutta vain lyhytaikaisten sopimusten osalta (EUR-Lex). Poikkeus on tarkoitettu toimituskriisiin. Rauhansopimukseen kirjattu tasainen tuonti ei täyttäisi sen ehtoja.

Kuka kaasun ostaisi?

Putkien avaaminen uudelleen vaatisi myös ostajan, mutta Euroopan entiset ostajat ovat vetäytyneet. Itävaltalainen energiayhtiö OMV irtisanoi joulukuussa 2024 Gazprom Exportin kanssa tekemänsä toimitussopimuksen, jonka oli määrä jatkua vuoteen 2040 (OMV).

Putkien käyttöönotto vaatisi siis Venäjän toimitussopimuksen, Ukrainan kanssa sovitun kauttakulkusopimuksen, varattua putkikapasiteettia sekä eurooppalaisen yhtiön, joka suostuisi allekirjoittamaan sopimuksen. Yhtiö tekisi juuri sellaisen uuden sopimuksen, jonka asetus kieltää.

Hyödyt ja kustannukset jakautuisivat epätasaisesti. Ukraina saisi kauttakulkumaksuja ja Moskova vientituloja. Eurooppa ottaisi uudelleen riippuvuuden Venäjän kaasusta, josta irtautumiseen on kulunut vuosia ja rahaa. Saksan verkkoviranomainen on dokumentoinut, kuinka Venäjä vähensi Nord Streamin toimituksia vaiheittain vuonna 2022 ennen kuin katkaisi ne kokonaan (Bundesnetzagentur).

The New York Timesin raportin perusteella kyse on Yhdysvaltain neuvotteluehdotuksesta, jolla ei ole nimettyä eurooppalaista ostajaa eikä suunnitelmaa EU-lain muuttamiseksi. Ehdotuksen toteuttaminen on Euroopan komission, parlamentin ja EU:n neuvoston käsissä. Mikään niistä ei ole esittänyt muutosta.