Trump uhkaa ranskalaisviinejä 100 %:n tullilla

Digijättien verotus ja samppanjan tullit ovat nyt samaa transatlanttista kiistaa. Trump uhkaa asettaa ranskalaiselle viinille ja samppanjalle 100 prosentin tullit, ellei Pariisi luovu digipalveluverostaan. Kyse on verosta, jota Ranska perii suurten teknologia-alustojen ranskalaisilta käyttäjiltä saamista tuloista, ei perinteisestä yhteisöverosta yritysten voitoille (Euronews, Europa Press). Yhdysvalloissa ei ole vielä annettu virallista kauppapäätöstä. Uhka tulee silti tilanteessa, jossa EU-viineihin kohdistuu jo 15 prosentin Yhdysvaltain tulli. Aiemmin taso oli 10 prosenttia (CNBC, Euronews).

Hallitusten riita, viljelijöiden lasku

Ranska kerää digipalveluverollaan laajasti siteerattujen mutta riippumattomasti varmentamattomien budjettilukujen mukaan noin 700 miljoonaa euroa vuodessa (Mashable). Vero koskee yrityksiä, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa ja Ranskasta saatavat digitaaliset tulot vähintään 25 miljoonaa euroa (CIAT, tagesschau). Rajat ylittävät ennen muuta yhdysvaltalaiset yhtiöt. Washington pitää veroa syrjivänä. Pariisin mukaan vero paikkaa aukkoa, jonka OECD:n pysähtynyt Pilari 1 -hanke on jättänyt. Hankkeen tarkoitus on siirtää verotusoikeutta niihin maihin, joissa alustat ansaitsevat rahansa, eikä vain sinne, missä niiden pääkonttorit sijaitsevat (Gov.je, Taxspoc).

Molempien väitteissä on perusteensa. Vanha yhteisöverojärjestelmä ei tavoita helposti digitaalisten alustojen arvoa maissa, joissa niillä on miljoonia käyttäjiä mutta vähän fyysistä läsnäoloa. Ranskan asettamat rajat osuvat kuitenkin käytännössä enimmäkseen yhdysvaltalaisiin pääkonttoriyhtiöihin, mikä tekee Washingtonin syrjintäsyytöksestä poliittisesti käyttökelpoisen. Vastatoimi ei kohdistu teknologiaan vaan viiniin, koska alkoholi on kallista, brändivetoista ja Ranskan kannalta symbolisesti näkyvää.

Ranskalaisten viinien ja väkevien alkoholijuomien vienti Yhdysvaltoihin väheni FEVS-vientijärjestön mukaan jo viime vuonna 21 prosenttia. Kaikki ei johtunut tulleista: kysynnän heikkeneminen ja varastojen purku vaikuttivat myös. 100 prosentin tulli kaksinkertaistaisi käytännössä amerikkalaisten maahantuojien maksaman hinnan ennen jälleenmyyjien katteita. Jo kivuliaasta laskusta voisi tulla markkinan romahdus (Comercio.gob.es, CNBC).

Paine ei pysähdy Ranskan rajalle

Kauppapolitiikka kuuluu EU:n toimivaltaan, joten Ranskan tuotteisiin suunnattu tulli muuttuu automaattisesti kiistaksi Brysselin kanssa (tagesschau, Deutsche Welle). Jos viini toimii painostuskeinona Ranskaa vastaan, sama logiikka voidaan kohdistaa muihinkin.

Italia tuntee vaikutukset jo. Italian viinivienti Yhdysvaltoihin väheni vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 20,5 prosenttia vuodentakaisesta 407,9 miljoonaan euroon. Väkevien vienti laski 35 prosenttia (WineNews, Federvini). Espanja vei viiniä tärkeimmälle EU:n ulkopuoliselle markkinalleen 331 miljoonalla eurolla, mutta ostot vähenivät 15 prosenttia. Madrid vastasi ICEX-ohjelmalla, valtion tukemalla vientiohjelmalla, joka tarjoaa kauppatietoa ja apua markkinoiden hajauttamiseen 500:lle Yhdysvaltain-kaupasta eniten riippuvaiselle espanjalaisyritykselle (EFEagro, Ministerio de Economía).

Irlannin haavoittuvuus on toisenlainen. Maassa sijaitsevat monien samojen yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden Euroopan pääkonttorit, joita Ranska verottaa. Hallituksen arvioiden mukaan laajat Yhdysvaltain tulliskenaariot voisivat leikata BKT:tä 2,75–4 prosenttia ja työllisyyttä 2,5–3,25 prosenttia. Altistuneilla aloilla työskentelee 110 000–160 000 ihmistä (RTÉ, The Irish Times). Dublinin pelko ei ole viinitulli vaan periaate: jokainen eurooppalainen yritys verottaa tai säännellä yhdysvaltalaisia alustoja voi johtaa vastatoimeen sitä vientialaa vastaan, joka sattuu olemaan poliittisesti käyttökelpoinen.

Saksa valitsi varovaisuuden. Talousministeri Katherina Reiche torjui SPD:n parlamenttiryhmän sisältä tulleet vaatimukset saksalaisesta digiverosta. Berliini hakee mieluummin liennytystä kuin asettuu samaan tulilinjaan Ranskan kanssa (tagesschau).

Mikä on yhä auki

Suurin kysymys on, toteutuuko 100 prosentin tulli lainkaan. Ennen kuin USTR eli Yhdysvaltain kauppaedustajan toimisto antaa virallisen päätöksen, kyse on painostuksesta eikä voimassa olevasta politiikasta. Toinen avoin kysymys on, pystyykö OECD:n Pilari 1 -prosessi tuottamaan sopimuksen, joka tekisi kansallisista digiveroista tarpeettomia. Eteneminen on ollut hidasta jo vuosia.

Kustannukset jakautuvat jo nyt epätasaisesti. Digiveron kirjoittavat hallitukset, ja sen kohteena ovat alustayhtiöt. Vastatoimi uhkaa Champagnen viinitilojen työntekijöitä, New Yorkin maahantuojia ja Etelä-Euroopan viinialueita, joilla ei ollut osaa Ranskan veropäätökseen. Hallitukset ja teknologiayhtiöt kiistelevät verojärjestelmän rakenteesta. Maatalousviejät kantavat riskin. Sama kuvio säilyy riippumatta siitä, tuleeko juuri tästä tullista koskaan totta.