Skip to main content
EU_ECONOMICS01 / 18 · päivän tarina3 min · 495 sanaa · 62 lähdettä

Trump uhkaa digiveroista 100% tulleilla

Tekoälyn kirjoittamato brief AI · 27. kesäkuuta 2026, 03.50
Miten se kirjoitettiin

The vast scale of transatlantic trade rendered fragile by a singular digital tax dispute.

Kuvasommitelma · tobrief
teksti · 3 min lukuaika

Ranskan digipalveluvero tuottaa noin 700 milj. euroa vuodessa (Assemblée nationale). EU:n tavaravienti Yhdysvaltoihin oli 554,9 mrd. euroa vuonna 2025 (Euroopan komissio). Trump yrittää käyttää jälkimmäistä lukua ensimmäisen kaatamiseen.

Yhdysvaltain presidentti uhkasi 100 prosentin tulleilla eurooppalaisia maita, jotka verottavat yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden digipalveluja (New York Times). Euroopan komissio torjui uhkauksen ja puolusti jäsenmaiden oikeutta verottaa alueellaan syntyvää taloudellista toimintaa (Reuters via WHTC).

Kiistan riskinä on epäsuhta. Washington voi vastata digiveroon tulleilla, jotka kohdistuvat täysin muihin tuotteisiin. Yhdysvaltain Trade Act -lain 301 pykälä antaa hallinnolle mahdollisuuden asettaa tulleja mille tahansa valitsemilleen tuontituotteille (Cornell Law). Googlen verottamisesta voi tulla ongelma ranskalaisille viinintekijöille. Aiemmat digiverokiistat veivät Yhdysvallat jo lähelle 25 prosentin tulleja viinille, käsilaukuille ja kosmetiikalle, kunnes kansainväliset veroneuvottelut pysäyttivät ne (Vinetur).

Pieni verotuotto, suuri vientiriski

Digipalveluvero perii osuuden liikevaihdosta, jonka suuret alustayhtiöt saavat paikallisilta käyttäjiltä mainonnan, markkinapaikkamyynnin tai käyttäjädatan kautta. Ranskassa vero on 3 % yhtiöille, joiden maailmanlaajuinen digitaalinen liikevaihto ylittää 750 milj. euroa ja Ranskasta saatu liikevaihto 25 milj. euroa (Legifrance). Espanjassa vastaava vero on 3 %, ja kotimainen alaraja on 3 milj. euroa (BOE).

Lait eivät nimeä Googlea, Metaa tai Amazonia. Käytännössä kynnysarvot ylittyvät vain suurimmilla alustoilla, joten vero osuu lähes yksinomaan yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin. Washingtonin argumentti on siksi selvä: paperilla neutraali vero syrjii käytännössä amerikkalaisyhtiöitä.

Digiveroa kannattavan arvion mukaan koko EU:n laajuinen maksu tuottaisi noin 5 mrd. euroa vuodessa (Robert Schuman Foundation). EU:n tavarakaupan ylijäämä Yhdysvaltojen kanssa oli 198 mrd. euroa vuonna 2024 (Euroopan parlamentti). Muutaman sadan miljoonan euron verotuotto maata kohti voi siis laukaista vastatoimia, jotka koskevat monisatakertaisia kauppavirtoja.

Lain mukaan maksaja on alusta. Lasku menee muualle.

Alustat siirtävät kustannusta jo eteenpäin. Meta veloittaa mainostajilta maakohtaisia lisämaksuja, jotka vastaavat digiveron tasoa: Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa 3 %, Itävallassa 5 % (Wprost). Amazon lisää samantyyppisen maksun markkinapaikkamyyjille (Go2Market). Vero kohdistuu muodollisesti alustaan. Lasku näkyy eurooppalaisille yrityksille, jotka ostavat mainontaa tai myyvät tuotteitaan alustojen kautta.

Jos tullit toteutuvat, häviäjiin tulee toinen ryhmä, jolla ei ole yhteyttä digiverotukseen. Saksan tavaravienti Yhdysvaltoihin oli vuonna 2024 noin 161,4 mrd. euroa, ja sitä vetivät autot, koneet ja lääkkeet (Rohlig). Saksalla ei ole digipalveluveroa, ja maan parlamentti hylkäsi hiljattain sellaisen (Bundestag). Yleistullien oloissa Saksan autoteollisuus maksaisi kiistasta, jota Saksa ei aloittanut.

Juuri tämä tekee EU:n yhteisestä vastauksesta vaikean. Ranska ja Espanja puolustavat digiveroja osana kansallista verotusoikeutta. Saksalla on paljon enemmän tavaravientiä Yhdysvaltoihin eikä omaa digiveroa, joten sillä on vahva syy hakea liennytystä. Irlanti taas nojaa Yhdysvaltain yritysinvestointeihin: ulkomaisessa omistuksessa olevat monikansalliset yhtiöt maksoivat viime vuonna 87 % maan yhteisöverosta (RTÉ).

EU:lla on väline tällaista tilannetta varten. Vuonna 2023 käyttöön otettu Anti-Coercion Instrument eli kauppapakotuksen vastainen väline antaa unionille oikeuden vastatoimiin, jos toinen maa käyttää kauppapainetta politiikan muuttamiseksi (EUR-Lex). Välineen käyttäminen merkitsisi silti eskalaatiota. Kustannukset eivät jakautuisi tasaisesti, sillä Saksan vientivetoinen talous kärsisi paljon enemmän kuin Ranskan.

Toistaiseksi mainostajat ja markkinapaikkamyyjät maksavat digiverolisää vähin äänin. Jos tullit tulevat, lasku siirtyy viejille, joilla ei ole ollut mitään tekemistä teknologiayhtiöiden verottamisen kanssa. Ratkaisevaa on, kannattaako satojen miljoonien eurojen verotuottoa puolustaa, jos vastatoimet voivat osua satojen miljardien eurojen kauppaan.

How was this article?

Help us get better

Details about this article
Model:
claude-opus-4-6
Generated:
6/27/2026, 3:12:17 AM
Pipeline run:
eu_pipeline_20260627_015007
Watermark:
SynthID (Google's invisible watermark)
Human review:
None before publication
Learn more about our methodology