Turkki haastaa Kyproksen kartoituksen ja Kreikan harjoitusilmoituksen

Turkki vastasi 16. lokakuuta kahteen merenkulun turvallisuusilmoitukseen julkaisemalla Antalyan asemalta omat vastailmoituksensa (Politis). Kumpikaan varoitus ei koske Great Sea Interconnectoria, Kreikan ja Kyproksen välille suunniteltua EU:n tukemaa sähkökaapelia. Hankkeen seuraavista päätöksistä vastaavat Kreikan ja Kyproksen viranomaiset.

Kaksi varoitusta, kaksi Turkin vastausta

Kyproksen ilmoitus MA37-302/26 koskee Kobi Ruegg -aluksen merenpohjatutkimuksia tietoliikennekaapelihanketta varten 21. lokakuuta–2. marraskuuta (SeaLagom). Kyse on tietoliikennekaapelista, ei sähköyhteydestä.

Turkin vastailmoitus 1020/26 viittasi Kyproksen varoitukseen, väitti alueen kuuluvan Turkin mannerjalustaan ja kiisti Larnakan oikeuden lähettää ilmoituksia lainkaan (Naftemporiki). Mannerjalusta on rannikolta merelle jatkuva merenpohjan alue, jonka luonnonvarojen tutkimiseen rannikkovaltiolla on yksinoikeus. Ankara vetoaa tähän oikeuteen vaatiakseen sananvaltaa alueen tutkimuksissa.

Merenpohjaa koskeva vaatimus ei ratkaise, millä asemalla on oikeus antaa kulkeville aluksille turvallisuusvaroituksia. Naftemporikin mukaan Turkin ilmoituksessa ei nimetty alusta, ehdotettu vaihtoehtoista reittiä eikä käsketty aluksia poistumaan.

Kreikan Iraklionista antama varoitus koski laivaston harjoitusta Kastelórizon saaren eteläpuolella 19. lokakuuta. Turkin ilmoitus 1018/26 toisti harjoituksen ajat ja alueet. Ainoa muutos oli väite, jonka mukaan toimivaltainen asema oli Antalya eikä Iraklion (To Vima).

Mitä vastailmoitus voi ja ei voi tehdä

Ilmoitukset ovat NAVTEX-viestejä, yhdenmukaisia radiolähetyksiä, joilla varoitetaan aluksia esimerkiksi harjoituksista ja tutkimustöistä. Niiden palvelualueet määrittävät varoitusten jakelun, eivät valtioiden rajoja tai toimivaltaa (IMO). Vastailmoitus ei kumoa aiempaa ilmoitusta, anna lupaa eikä vedä merirajaa. Se kirjaa osapuolen kannan.

Ankara vaatii oikeuksia itse Kyproksen tutkimusalueeseen, joten kiista koskee myös merenpohjaa. Ilmoitukset kertovat kuitenkin rajatummin: Turkki kiistää Kreikan ja Kyproksen toimivallan, mutta aluksia ei käsketä poistumaan.

Osapuolet vetoavat eri sääntöpohjiin. Kreikka ja Kypros ovat liittyneet YK:n merioikeusyleissopimukseen, joka määrittää merialueita koskevat säännöt. Turkki ei ole liittynyt sopimukseen (UN Treaty Collection). Ateenan mukaan saaret synnyttävät täydet merialueet. Ankara katsoo YK:lle lähettämässään kirjeessä, että Turkin rannikon edustalla oleville saarille pitäisi antaa vähemmän painoarvoa ja ettei Kypros voi toimia ilman kyproksenturkkilaisten suostumusta (UN letter).

Sähkökaapeli odottaa Ateenan ja Nikosian päätöksiä

Great Sea Interconnectorin tarkoitus on lopettaa Kyproksen sähköverkon eristyneisyys. Euroopan komission vuoden 2025 asiakirjassa hankkeen töihin oli merkitty 645,2 milj. euroa EU-tukea (EUR-Lex).

Sähkökaapelin tutkimusalus on eri alus: Ranskan lipun alla purjehtiva Abeille Marengo. Kreikan rannikkovartiosto julkaisi 14. lokakuuta hakemuksen poikkeusluvasta, joka mahdollistaisi aluksen käytön (Hellenic Coast Guard). Julkisista asiakirjoista käy ilmi hakemus, ei sitä koskeva päätös.

Seuraava vaihe on Kyproksen vastuulla. Energiaministeri Michalis Damianos sanoi odottavansa sähkökaapelin tutkimusilmoitusta kahden tai kolmen viikon kuluessa ja sitoi 25 milj. euron Kyproksen maksun ilmoituksen julkaisemiseen (Politis).

Hanke on kohdannut Turkin vastustusta aiemminkin. Vuonna 2024 tutkimusalus Ievoli Relume sai suunnitellut työnsä päätökseen Kassoksen ja Karpathoksen välillä Turkin vastustuksesta huolimatta (ADMIE). Työ kattoi yhden reittiosuuden kahden Kreikan saaren välillä. Se kertoo vähän siitä, miten työt sujuisivat lähempänä Kyprosta.

Turkin tämänviikkoiset ilmoitukset kirjasivat kaksi vastalausetta: kuka saa lähettää varoituksia näillä vesillä ja saako Kypros tutkia aluetta, jota Ankara pitää omana merenpohjanaan. Ilmoituksissa ei käsketty yhtäkään alusta poistumaan. Sähkökaapelin seuraavat julkisesti dokumentoidut vaiheet ovat Kreikan poikkeuslupapäätös ja Kyproksen tutkimusilmoitus. Ne ovat Ateenan ja Nikosian käsissä. Ilmoituksista ei selviä, miten Turkki reagoi, kun alus aloittaa työt merellä. Toistaiseksi vastailmoitusten tulkitseminen kiistaksi EU:n rahoittamasta sähkökaapelista kytkee EU-rahoituksen erimielisyyteen, joka koskee kaupallista tietoliikennekaapelia.