Turkki havittelee EU:n puolustusrahaa

EU:n Turkki-suhteessa Kypros ei ole erillinen kiista vaan neuvotteluvipu. Kun EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas sekä laajentumis- ja maahanmuuttoasioiden korkeat virkamiehet kävivät Ankarassa 30. kesäkuuta, pöydällä olivat kauppa, muuttoliike, viisumit ja turvallisuus. Samalla viikolla YK:n Kypros-lähettiläs María Ángela Holguín siirsi Brysselin-tapaamistaan Naton huippukokouksen jälkeiseen aikaan.

Ajoitus kertoo asetelmasta. Turkki käyttää paluutaan Kyproksen sovittelupöytään painona useissa EU-asioissa. Jäsenmaat taas ovat eri mieltä siitä, kuinka pitkälle Ankaralle kannattaa antaa liikkumatilaa.

Ankaran ostoslista

Turkki on koonnut samaan neuvottelupakettiin useita vaatimuksia. Diplomaattisten lähteiden mukaan ulkoministeri Hakan Fidan vaati vuoden 2019 rajoittavien toimien poistamista. Kyse on pakotteista, jotka liittyvät Turkin kiistanalaisiin kaasunetsintäporauksiin Kyproksen edustalla. Lisäksi Ankara ajaa EU:n ja Turkin kumppanuusneuvoston koolle kutsumista, tulliliiton uudistamisneuvotteluja ja viisumivapautta (Hurriyet Daily News).

Virallinen yhteislausuma vahvisti, että osapuolet keskustelivat tulliliiton modernisoinnista, viisumivapausvuoropuhelusta, rajavalvonnasta, energiasta ja uusista korkean tason tapaamisista ennen vuoden loppua (MFA Türkiye).

Poliittisesti vaikeimman vaatimuksen esitti presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Hän haluaa Turkin mukaan eurooppalaisiin puolustushankkeisiin, myös SAFEen, EU:n uuteen 150 miljardin euron puolustusrahoitusvälineeseen (Marine & Océans/AFP, Council).

Puolustusrahoitus on listan herkin kohta. Se ohjaisi EU-tuettua rahaa unionin ulkopuolisen maan puolustusteollisuudelle. Lisäksi yksikin jäsenmaa voi estää päätöksen neuvostossa, sillä puolustusasioissa vaaditaan yksimielisyys.

Eri vaatimuksilla on eri lukot. Tulliliiton uudistaminen tarvitsee neuvoston neuvottelumandaatin. Komissio ehdotti sitä jo vuonna 2016, mutta neuvosto ei ole hyväksynyt mandaattia (EU trade policy). Viisumivapaus riippuu siitä, täyttääkö Turkki jo vuosia sitten asetetut ehdot (Commission). Maahanmuuton ja kaupan teknisiä vuoropuheluja voidaan sen sijaan käynnistää uudelleen selvästi pienemmällä kitkalla.

Kuka voi estää mitäkin

Kypros ja Kreikka haluavat sitoa koko EU:n Turkki-politiikan Kyproksen kysymyksen etenemiseen. Kyproksen presidentti Nikos Christodoulides ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa katsoivat, ettei EU:n ja Turkin suhteita voida edistää irrallaan Kyproksesta (Cyprus Mail).

Kreikan varaulkoministeri Tasos Chatzivasileiou muotoili rajan suoremmin: EU:n puolustusrahoitukseen ei pidä päästää maata, joka ylläpitää casus belliä eli pysyvää sodanuhkaa Kreikan aluevesistä ja miehittää osaa EU-jäsenmaan alueesta (Proto Thema). Pääministeri Kyriakos Mitsotakis korosti Ateenan ja Nikosian "täyttä koordinaatiota" (Newsit).

Kreikan ja Kyproksen valta on todellista, mutta epätasaista. Tulliliitossa ja puolustusrahoituksessa ne voivat pysäyttää päätökset neuvostossa. Viisumikäsittelyä, kauppavuoropuhelua ja muuttoliikeyhteistyötä ne eivät pysty sulkemaan kaikilta osin.

Tähän väliin asettuvat muut pääkaupungit. Kallas kuvasi Turkkia ennen Ankaran-vierailua "keskeiseksi kumppaniksi turvallisuudessa, muuttoliikkeessä ja energiassa" (Euronews). Italian Giorgia Meloni keskusteli Erdoğanin kanssa muuttoliikkeestä ja Libyasta ennen Naton kokousta. Italialaisraporttien mukaan Rooma suosii joustavia järjestelyjä tiukkojen Kypros-ehtojen sijaan (Il Tempo). Bulgaria tarvitsee Ankaran yhteistyötä muuttoliikkeessä ja kauttakulussa, sillä sen Turkin-vastaisesta rajasta tuli Schengen-alueen täysi ulkoraja tammikuussa 2025 (Council).

Nämä maat eivät tue Turkin Kypros-linjaa. Ne kuitenkin tarvitsevat Turkkia muuttoliikkeessä, energiassa tai liikenteessä. Siksi ne vastustavat mallia, jossa jokainen EU:n ja Turkin välinen asia jää odottamaan Kyproksen läpimurtoa.

Ennen YK:n tapaamista

YK:n kaavailema kesätapaaminen toisi samaan pöytään Kyproksen kaksi johtajaa sekä Kreikan, Turkin ja Britannian. Tarkoitus on testata, voidaanko muodolliset neuvottelut käynnistää uudelleen. Edellinen yritys Crans-Montanassa vuonna 2017 kaatui (UN report S/2017/814, Cyprus Mail).

Peruskiista ei ole liikkunut. Kyproksenkreikkalaiset pitävät kiinni kaksialueisesta ja kahden yhteisön federaatiosta. Turkki ja kyproksenturkkilainen osapuoli ajavat suvereenia tasa-arvoa tai kahden valtion mallia. Holguínin siirretty Brysselin-tapaaminen, jota odotetaan heinäkuun puolivälissä, valmistelisi tätä asetelmaa.

Eurooppa-neuvoston eli EU-maiden johtajien linja on, että EU:n ja Turkin suhteita voidaan edistää "asteittain, oikeasuhtaisesti ja peruutettavasti", Kyproksen tilanne huomioon ottaen (European Council). Muotoilu on rakennettu pitämään jäsenmaat samassa rivissä.

Käytännössä se toimii vain osittain. EU pystyy pitämään Kyproksen mukana paperilla. Kaikkia Turkki-suhteen osia ei kuitenkaan voi pysäyttää samalla tavalla. Ankara laskee juuri sen varaan.