Turkki kirjaa kiistanalaiset merialuevaateensa lakiin, kun Euroopan suurvallat solmivat uusia puolustussopimuksia

Turkki valmistelee lakia, joka tekisi Egeanmeren ja itäisen Välimeren kiistellyistä merirajoista osan maan sisäistä oikeutta. Samaan aikaan kolme Euroopan suurta taloutta on matkustanut Ankaraan syventämään puolustusyhteistyötä Turkin kanssa.

Lakiluonnoksen odotetaan etenevän Turkin parlamenttiin 31. toukokuuta jälkeen. Kyse on meritoimivaltaa koskevasta puitelaista, joka kirjaisi lakiin vuoden 1995 casus belli -uhkauksen Kreikan aluevesien laajentamista vastaan, jättäisi kiistanalaisiksi määritellyt Egeanmeren saaret ilman merialueoikeuksia kutsumalla niitä "harmaiksi vyöhykkeiksi" ja antaisi presidentille vallan julistaa merialueita "erityisasemaan" ilman uutta parlamenttikäsittelyä (Ethnos, Protothema).

Turkki ei ole allekirjoittanut UNCLOS-sopimusta, YK:n merioikeusyleissopimusta, joka määrittää merirajojen kansainväliset pelisäännöt. Siksi Brysselillä ei ole Ankaran kanssa edes yhteistä oikeudellista kehystä, jonka pohjalta kiistää Turkin väitteitä (Libre).

Asemarkkinat

Kolme Euroopan suurta taloutta käytti lakiesitystä edeltäneet kaksi viikkoa puolustussuhteiden syventämiseen Turkin kanssa.

Belgia lähetti Ankaraan ja Istanbuliin 10.–14. toukokuuta 428-henkisen kauppavaltuuskunnan, jota johti kuningatar Mathilde. Puolustusministeri Theo Francken allekirjoitti yhdeksän puolustussopimusta, ilmoitti kiinnostuksesta turkkilaisiin drooneihin ja kutsui Turkkia eurooppalaisen puolustuksen uudistamisen "esikuvaksi" (Yeni Safak, BusinessAM).

Francken sanoi myös Belgian tukevan Turkin pääsyä SAFE-järjestelyyn, EU:n 150 miljardin euron puolustusrahoitusvälineeseen. Kreikka ja Kypros estivät Turkin osallistumisen SAFEen lokakuussa 2025. Belgia haluaa nyt päätöksen kumottavaksi (Daily Sabah).

Ranskalainen Safran Electronics solmi 12. toukokuuta Istanbulissa strategisen kumppanuuden Baykarin kanssa. Baykar on Turkin johtava droonivalmistaja. Sopimus korvaa TB2-drooneissa käytetyt kanadalaiset sensorit ranskalaisilla maalinosoitusjärjestelmillä ja vapauttaa Baykarin osasta länsimaisia vientirajoitteita (Opex360).

Vain kolme viikkoa aiemmin Emmanuel Macron seisoi Ateenassa ja kuvasi Ranskan ja Kreikan keskinäistä puolustuslauseketta "koskemattomaksi". Samalla hän ulotti Ranskan ydinpelotteen Kreikan alueelle (Le Figaro). Pariisi siis lupaa puolustaa Kreikkaa ja aseistaa samaan aikaan maata, joka uhkaa sitä.

Saksa käynnisti 18. toukokuuta uudelleen strategisen vuoropuhelun Turkin kanssa. Edellinen vastaava tapaaminen järjestettiin vuonna 2014. Berliini selvittää myös turkkilaisia pitkän kantaman ohjuksia Tomahawk-ohjusten korvaajaksi (KAS). Saksa tukee sekin Turkin pääsyä SAFEen.

Miksi Eurooppa ei vastaa

EU:lla on muodollisia välineitä tilanteisiin, joissa jäsenmaan suvereniteettia haastetaan: vuonna 2019 luotu kohdennettujen pakotteiden kehikko, jäädytetty tulliliiton uudistaminen ja ehdokasmaihin kohdistuva ennakkorahoitus. Turkin kohdalla ne eivät juuri toimi.

Pakotteet vaativat neuvostossa yksimielisyyden eli kaikkien 27 hallituksen hyväksynnän. Yksi maa voi estää päätöksen. Unkari on aiemmin torjunut Turkkiin kohdistuvia toimia. Bulgaria ja Romania varovat avointa vastakkainasettelua, koska ne tarvitsevat Turkin yhteistyötä Mustallamerellä.

Vuoden 2016 EU:n ja Turkin muuttoliikesopimus antaa Ankaralle rakenteellista vipuvoimaa. Turkki isännöi sopimuksen nojalla noin 3,9 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Jos EU rankaisee Ankaraa, se ottaa riskin uudesta muuttoliikekriisistä unionin kaakkoisrajalla (CER, Verfassungsblog).

Kreikalla ja Kyproksella on käytännössä yksi väline: veto. Ne estivät Turkin pääsyn SAFEen ja pitävät tulliliittoneuvottelut jäässä. Veto estää etuuksia, mutta ei aiheuta kustannuksia. Turkki menetti pääsyn SAFEen lokakuussa 2025, eikä ole sen jälkeen muuttanut yhtäkään merialuevaatimustaan.

Vetoa vastustava rintama kasvaa. Belgia, Saksa, Italia, Espanja, Unkari ja Puola kannattavat Turkin ottamista SAFEen ja perustelevat sitä Nato-liittolaisuuden logiikalla, eivät myönnytyksenä Ankaralle. Samat maat, jotka ostavat turkkilaisia aseita, haluavat avata Turkille pääsyn EU:n puolustusrahaan.

Nato-suoja

Ateenan mukaan Turkin puitelailla ei ole kansainvälisen oikeuden mukaan oikeusvaikutusta. Kreikan hallituksen tiedottaja Pavlos Marinakis kutsui sitä sisäpoliittiseksi teatteriksi (Ethnos). Turkki rakentaa kuitenkin sisäistä oikeusperustaa tuleville toimille kiistellyillä vesillä. Kun laki on hyväksytty, uusia parlamenttipäätöksiä ei enää tarvita.

Naton huippukokous järjestetään Ankarassa 7.–8. heinäkuuta, vain viikkoja lain odotetun hyväksymisen jälkeen. Yksikään EU-maa ei halua julkista yhteenottoa kokouksen isäntämaan kanssa. Turkki vie merialuevaatimuksensa lakiin ja isännöi sen jälkeen sotilasliittoa, joka käytännössä rajoittaa Euroopan vastatoimia. Huippukokouksen ajoitus toimii suojana.