Kypros jarruttaa Turkin EU-kauppaetuja

Kolumbian entinen ulkoministeri Maria Angela Holguin Cuellar on kiertänyt kuukausia Nikosian, Ankaran, Ateenan ja New Yorkin väliä YK:n lähettiläänä. Tehtävä kuulostaa rajatulta: saada Kyproksen kaksi osapuolta sopimaan uusien neuvottelujen muodosta. Ratkaisua ei ole lähellä. Silti Holguinin sukkulointi mittaa, kuka lopulta määrää Euroopan Turkki-suhteen ehdot, sillä useat Ankaran tärkeimmät EU-tavoitteet on sidottu poliittisesti Kyproksen tilanteeseen (European Council, Yeni Safak).

Ateenan ja Nikosian huoli koskee järjestystä. Eurooppa tarvitsee Turkkia Natossa, muuttoliikkeen hallinnassa ja alueellisen vakauden ylläpidossa. Pelko on, että suuret jäsenmaat antavat Ankaralle ensin kauppa- ja puolustusmyönnytyksiä ja painostavat sen jälkeen Kreikkaa ja Kyprosta hyväksymään sen ratkaisun, joka pöydälle jää. Holguinin prosessin tarkoitus on estää tämä pitämällä uskottava YK-raide hengissä. Näin Kypros voi perustella, että palkkiot kuuluvat vasta edistymisen jälkeen.

Turkin EU-edut kulkevat yhä Kyproksen kautta

EU on rakentanut sidoksen omiin päätöksiinsä. Eurooppa-neuvoston vuosien 2020 ja 2024 päätelmissä suhteiden parantaminen Turkkiin kytketään Itäisen Välimeren jännitteiden lieventämiseen ja rakentavaan toimintaan Kyproksen kysymyksessä (European Council). Kaksi asiaa näyttää, miten vipu toimii. Tulliliiton uudistaminen vaatii jäsenmaiden hyväksynnän neuvostossa, jossa EU-hallitukset tekevät päätökset. Kypros voi nostaa hyväksynnän poliittista hintaa. Turkin kansalaisten viisumivapaus taas etenee komission hallinnoiman kriteeriprosessin kautta, mutta neuvoston poliittinen tahto ratkaisee siinäkin paljon (Commission Turkey report).

Kypros ei voi oikeudellisesti estää jokaista Turkkiin liittyvää EU-asiaa. Jäsenmaana se voi kuitenkin tehdä niistä poliittisesti hankalia. Kreikka tukee linjaa. Kyproksen ulkoministeri Constantinos Kombos on sanonut, että viisumivapauden, tulliliiton uudistamisen ja laajemman EU-suhteen on pysyttävä sidoksissa Turkin velvoitteisiin saarella (ProtoThema).

Kaikki pääkaupungit eivät pidä sidosta ehdottomana porttina. Useat suuret jäsenmaat haluavat liikkumatilaa Turkin kanssa kaupassa, muuttoliikkeessä ja turvallisuudessa odottamatta Holguinin työn tuloksia. Ranska haluaa pitää ehdollisuuden voimassa, mutta suojaa asemaansa myös kahdenvälisillä puolustussuhteilla Kyproksen kanssa. Maat ovat sopineet yhteistyöstä, jonka arvoksi on raportoitu noin 800 milj. euroa ja joka liittyy SAFEen, EU:n uuteen puolustuslainavälineeseen jäsenmaiden sotilaallisten hankkeiden rahoittamiseksi (Cyprus Mail, European Commission). Nämä hallitukset tukevat Kyprosta virallisesti. Ne eivät silti halua, että Kypros pysäyttää jokaisen Turkki-tiedoston.

Saari vipuvartena ja voimavarana

Ristiriita kärjistyy tässä. Kypros on sekä ratkaisematon konflikti, joka hidastaa EU:n ja Turkin lähentymistä, että sotilaallinen solmukohta, johon EU sijoittaa. Nikosia on allekirjoittanut 1,18 mrd. euron SAFE-lainasopimuksen ja asemoituu kriisivasteen sekä puolustusteollisen yhteistyön tukialueeksi (CNA). EU:n puolustusraha tekee Kyproksesta hyödyllisemmän Euroopan turvallisuudelle. Se vaikeuttaa sen sivuuttamista, mutta antaa muille pääkaupungeille myös syyn pitää Turkki-kanavat auki samoista strategisista syistä.

Turkin kieltäytyminen tunnustamasta Kyproksen tasavaltaa näkyy neuvottelupöytää laajemmin tavallisissa kansainvälisissä prosesseissa. EU moitti hiljattain Ankaraa siitä, että Kypros jätettiin COP31-ilmastokokouksen valmistelujen ulkopuolelle (Reuters via Straits Times). Samat pääkaupungit puolustavat Kyprosta tällaisissa tilanteissa, mutta suhtautuvat varovaisesti siihen, että saari voisi estää puolustusyhteistyön Naton liittolaisen kanssa.

Sisällöllisesti suurin kuilu on Turkin kannassa. Turkin ulkoministeri on kertonut Holguinille, että Ankara tukee kahden valtion ratkaisua ja vaatii kyproksenturkkilaisten suvereenin tasa-arvon tunnustamista. Se on kaukana YK:n pitkäaikaisesta liittovaltiomalliin perustuvasta ratkaisuraamista (Yeni Safak). Raportit mahdollisista ratkaisuelementeistä, kuten "löyhästä federaatiosta", aluepalautuksista tai kyproksenturkkilaisten suorasta kaupasta, eivät ole saaneet minkään osapuolen virallista tukea. Niitä kannattaa lukea tunnusteluina (Kibris Postasi).

Kyproslaisten viranomaisten mukaan Holguin jatkaa työtä YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa niin sanotun 5+1-kokouksen koolle kutsumiseksi mahdollisesti heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Pöytään tulisivat Kyproksen kaksi osapuolta, Kreikka, Turkki ja Britannia sekä YK (Philenews, UN). Holguin voi tuoda osapuolet samaan huoneeseen. Hän ei voi pakottaa Euroopan suuria pääkaupunkeja kohtelemaan edistystä Kyproksessa Turkki-yhteistyön hintana.