Turkin F-16:t seurasivat ministerilentoja Nikosiassa

Kaksi Turkin F-16-hävittäjää nousi 7. kesäkuuta illalla miehitetystä Pohjois-Kyproksesta seuraamaan valtionkoneita, joissa matkustivat Kreikan, Ranskan ja Alankomaiden puolustusministerit kohti Nikosiaa. Hävittäjät pysyttelivät etäällä eivätkä lähestyneet varsinaiseen tunnistustilanteeseen. Samaan aikaan Tymboun lentoaseman lennonjohto antoi radiolla ohjeita saapuville koneille ja häiritsi niiden viestiyhteyksiä (iefimerida.gr, Euronews). Tymbouta ei tunnusta ICAO, YK:n alainen siviili-ilmailujärjestö, eikä Yhdysvallat pidä sitä laillisena maahantulopaikkana. Kaikki kolme konetta laskeutuivat turvallisesti.

Ministerit olivat matkalla Kyproksen isännöimään EU:n puolustusministereiden epäviralliseen kokoukseen. Kypros hoitaa EU:n neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta kesäkuun loppuun. Neuvostossa jäsenmaiden hallitukset määrittävät unionin poliittisia painopisteitä. Kokouksen asialistalla olivat Ukrainan tukeminen, meriturvallisuus sekä Ranskan ja Kyproksen uusi puolustussopimus, joka luo pysyvän oikeudellisen kehyksen Ranskan sotilaalliselle toiminnalle saarella (La Croix).

Sopimus, jota Ankara vastusti

Sopimus, joukkojen asemaa koskeva SOFA-järjestely, allekirjoitettiin seuraavana päivänä. Allekirjoittajina olivat Ranskan puolustusministeri Catherine Vautrin ja Kyproksen puolustusministeri Vasilis Palmas. Se muuttaa Ranskan tähänastisen tapauskohtaisen sotilaallisen läsnäolon Kyproksella pysyväksi järjestelyksi: yhteisiä harjoituksia, logistiikkapääsyä, puolustusteknologian jakamista ja oikeuden käyttää Kyprosta tukialueena itäisellä Välimerellä (Cyprus Mail). Käytännössä Kypros toimii Ranskalle etutukikohtana, josta joukkoja voidaan siirtää ilman uusia neuvotteluja jokaista operaatiota varten.

Pohjois-Kyproksen turkkilaisen hallinnon pääministeri Ünal Üstel torjui sopimuksen heti ja sanoi sen uhkaavan alueen "herkkää tasapainoa" (Daily Sabah). Ankara kiisti häirinnän ja väitti EU-maiden koneiden loukanneen yksipuolisesti julistautuneen Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan ilmatilaa. Turkin lisäksi mikään valtio ei tunnusta sitä. Turkin mukaan F-16-hävittäjät olivat "varotoimi". Ajoitus kertoi kuitenkin viestin suunnan: Ranskan ministerin koneen varjostaminen juuri ennen saarella solmittavaa sotilaallista sopimusta osoitti, että Ankara pitää pysyvää läntistä sotilaallista läsnäoloa Kyproksella omana punaisena viivanaan.

Miksi Bryssel ei vastaa

Euroopan komissio ilmoitti "tutkivansa" tapausta. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas, unionin ulkopolitiikan johtava viranhaltija, ei antanut julkista lausuntoa.

Hiljaisuus johtuu rakenteesta. EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sitovat päätökset edellyttävät yksimielisyyttä, eli kaikkien 27 jäsenmaan hyväksyntää. Yksi maa voi estää päätöksen. Unkari, jolla on läheiset suhteet Ankaraan, on toistuvasti käyttänyt veto-oikeuttaan Turkkia arvostelevia toimia vastaan. Lisäksi osalla jäsenmaista on puolustusteollisia suhteita turkkilaisiin toimittajiin, mikä tekee avoimesta vastakkainasettelusta epämiellyttävää (Modern War Institute). Kallas ei voi tuomita Turkkia käynnistämättä yksimielisyysprosessia, jonka hän tietää todennäköisesti kaatuvan.

Ranska toimii kahdenvälisesti

Pariisi on tehnyt tästä oman johtopäätöksensä. Sen sijaan, että Ranska hakisi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksimielisyyttä, jonka Unkari voi estää, se rakentaa kahdenvälisten SOFA-sopimusten verkkoa Kyproksen, Kreikan, Romanian ja Puolan kanssa. Sopimukset eivät vaadi EU-äänestystä. Mikään jäsenmaa ei voi pysäyttää niitä. Nikosian sopimus on uusin osa ketjua, joka ohittaa Brysselin kokonaan.

Vautrin ei tuominnut julkisesti oman koneensa häirintää. Alankomaiden ministeri ei tehnyt niin myöskään. Vain Kreikan Nikos Dendias esitti tapauksesta muodollisen selonteon EU-kollegoilleen kokouksessa (Euronews). Jokainen hiljaa pysynyt hallitus hoitaa omaa kahdenvälistä suhdettaan Turkkiin ja välttää vastakkainasettelua, joka voisi vaikeuttaa puolustussopimuksia, Naton logistiikkaa tai muuttoliikeyhteistyötä.

Kypros aikoo tehdä viralliset valitukset Kallasille ja ICAO:lle (Philenews). Se, seuraako niistä muuta kuin vastaanottokuittaus, riippuu siitä, ajaako jokin jäsenmaa neuvoston lausuntoa ja salliiko Unkari sen. EU:n puhe "strategisesta autonomiasta" perustuu ajatukseen, että unioni pystyy puolustamaan etujaan ilman Yhdysvaltojen tukea. 7. kesäkuuta se ei saanut aikaan edes lausuntoa omien ministeriensä lentokoneiden puolustamiseksi.