Turkin F-16:t siirtyvät Baltian ilmapuolustukseen

Viisi Turkin ilmavoimien F-16-hävittäjää ja 76 sotilasta saapui 1. elokuuta Viron Ämarin lentotukikohtaan. Ne aloittivat neljän kuukauden Nato-vuoron, joka jatkuu marraskuuhun asti (Estonian Defence Forces, ERR). Turkkilaiset korvasivat portugalilaisosaston. Kyse on Turkin ensimmäisestä Viron-komennuksesta tässä tehtävässä.

Itse rotaatio on rutiinia. Olennaisempaa on se, miten Viro kuvaa tehtävän muuttuneen.

Viron puolustusvoimien mukaan Baltian tehtävä ei enää tarkoita vain epäilyttävien ilma-alusten tunnistamista ja saattamista liittokunnan ilmatilan tuntumassa. Sen on määrä tukea myös ilmahyökkäysten torjuntaa osana Naton integroitua ilmapuolustusjärjestelmää (Estonian Defence Forces). Viron yleisradio ERR kuvaa muutosta siirtymänä Baltian ilmavalvonnasta Baltian ilmapuolustukseen (ERR).

Ero kuulostaa tekniseltä, mutta sitä se ei ole. Ilmavalvonnassa hävittäjät nousevat tunnistamaan ja saattamaan tuntematonta ilma-alusta. Ilmapuolustuksessa niiden on oltava valmiita myös ampumaan kohde alas.

Kuka komentaa, kuka lähettää, kuka ampuu

Tehtävää johtaa Nato, ei Viro. Ämarissa olevat turkkilaishävittäjät kuuluvat Naton Uedemissa Saksassa sijaitsevan yhdistetyn ilmaoperaatiokeskuksen alaisuuteen. Uedem vastaa Naton pohjoisesta ilmavalvonta-alueesta (Allied Air Command). Se puolestaan toimii Ramsteinissa sijaitsevan Naton ilmaesikunnan alla (BMVg).

Uedemin komentaja päättää, nostetaanko päivystävät hävittäjät ilmaan. Sen jälkeen johtokeskus ohjaa koneet kohti kohdetta.

Viro, Latvia ja Liettua liittyivät Natoon vuonna 2004, mutta niillä ei ole koskaan ollut pysyvää omaa hävittäjäkalustoa. Siksi liittolaiset kierrättävät koneitaan Baltian tukikohdissa, jotta alueella säilyy ympärivuorokautinen valmius (NATO, Allied Air Command). Turkki on tehnyt vastaavia rotaatioita Puolassa ja Romaniassa, ja turkkilaislähteiden mukaan uusi Romanian-komennus on suunnitteilla joulukuusta alkaen (Daily Sabah).

Kuvio kertoo, että Ankaraa käytetään Naton ilmarakenteessa koko itäisellä sivustalla, ei vain yhdessä symbolisessa Baltian-vuorossa.

Toimivaltakysymys

Ilmavalvonnan komentoketju on vakiintunut. Vaikeampi kysymys koskee uutta ilmapuolustusnimikettä. Jos turkkilaispilotin pitäisi Itämeren alueella torjua lähestyvä uhka, kuka antaa luvan aseenkäyttöön? Millä Naton voimankäyttösäännöillä ja millä kansallisilla varaumilla?

Julkisista asiakirjoista ei löydy päätöstä tai voimankäyttösääntöä, joka avaisi asian operatiivisesti. Pohjois-Atlantin neuvosto, Naton ylin poliittinen elin, ei ole julkistanut tällaista linjausta. Muutos näkyy Viron ja liittolaisten kielenkäytössä, mutta varsinainen toimivaltaketju ilmapuolustustilanteessa on edelleen ei-julkinen.

Taustalla oleva uhka ei ole teoreettinen. Romanian puolustusministeriön mukaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Romanian ilmatilaan on tunkeutunut 33 venäläistä droonia. Romanian alueelta on löydetty droonien osia noin 50 tapauksessa, ja Nato-hävittäjiä on nostettu ilmavalvontatehtäviin vuonna 2026 heinäkuun 26. päivään mennessä 34 kertaa (AGERPRES).

Venäläisdroonit ovat siis ylittäneet liittokunnan ilmatilan rajan, ja Nato-koneita on lähetetty vastaamaan tilanteisiin. Vanha ilmavalvontamalli kattoi tunnistamisen ja saattamisen. Julkisesti ei ole kerrottu, antaako uusi ilmapuolustuskehys valtuuksia pidemmälle ja kenen komennossa.

Jatkuvuutta, ei käännettä

Sama rotaatiomalli näkyy muuallakin itäisellä sivustalla. Italia otti vastuulleen Naton ilmavalvontatehtävän Liettuassa (LRT). Espanja lähetti F-18-hävittäjiä Romanian Mihail Kogălniceanun tukikohtaan (HotNews). Puolalaiset sotilasanalyytikot pitävät vahvistettua ilmavalvontaa pelotteen korjauksena, eivät strategisena harppauksena (Bankier).

Viisi määräajaksi sijoitettua F-16-hävittäjää ei muodosta alueellista ilma- ja ohjuspuolustusta. Ne eivät ratkaise Baltian maiden sensoripuutteita, droonintorjunnan aukkoja tai maasta laukaistavan ilmapuolustuksen vajetta.

Rotaatiot tarjoavat ennen kaikkea jatkuvuutta: oikeita koneita valmiudessa, katkeamattoman peiton ja poliittisesti erilaisia liittolaisia saman komentorakenteen alla. Nato on antanut Baltian tehtävälle aiempaa kunnianhimoisemman nimen. Se ei ole julkisesti selittänyt vaikeinta osaa: kuka voi määrätä voimankäytöstä ilmapuolustustilanteessa ja millä säännöillä.