Kaksi kuoli Ukrainan tiedepäämajassa Kyivssä

Pelastajat nostivat 28. syyskuuta myöhään illalla toisen ruumiin Ukrainan kansallisen tiedeakatemian Kiovan-päämajasta. Keskellä työpäivää rakennukseen osuneen venäläisdroonin kuolonuhrien määrä nousi kahteen (TSN, Hromadske Radio). Rakennus sijaitsee noin 100 metrin päässä Saksan suurlähetystöstä (Deutschlandfunk). Tšekin ja Puolan kansalliset uutistoimistot kertoivat iskusta muutamassa tunnissa (ČTK, PAP). Iskun aiheuttamat tuhot on dokumentoitu hyvin. Kukaan ei ole osoittanut, miksi drooni osui juuri tähän rakennukseen.

Työhuoneita tulessa

Pelastusviranomaisen tiedottaja kertoi Ligalle, että drooni osui rakennukseen suoraan noin kello 13.30 paikallista aikaa ja tuhosi osittain toisen ja kolmannen kerroksen. Associated Pressin toimittajat näkivät ylempien kerrosten palavan, kun henkilöstö laskeutui palomiesten tikkaita pitkin. Tiedejohtajan sijaisena toimiva Vira Yevhrafova kertoi toisen kerroksen työhuoneensa romahtaneen: ”Työhuonettani ei enää ole” (AP).

Historiallisessa maamerkissä sijaitsee akatemian puheenjohtajisto, tutkimusta eri puolilla Ukrainaa järjestävä ja koordinoiva johtoelin. Yksi kuolleista oli Nataliia Bukalo, joka työskenteli akatemian ensimmäisen varapuheenjohtajan avustajana (Liga). Varapuheenjohtaja Volodymyr Horbulin loukkaantui lievästi.

Akatemia pitää iskua hyökkäyksenä ukrainalaista tiedettä ja kulttuuria vastaan. Päämajassa on johdon työhuoneita, ei laboratorioita. Kadonneista arkistoista, laitteista tai hankkeista ei ole julkaistu luetteloa, eikä rakennuksen käyttökatkon kestosta ole arviota. Ukraina menetti sunnuntaina työtovereita ja työhuoneita sekä ainakin toistaiseksi tutkimusjärjestelmänsä toimintakykyisen johtokeskuksen.

Miksi juuri tämä rakennus?

Akatemian johtaja Anatoliy Zagorodny sanoi tapahtumapaikalla, ettei tiennyt, miksi Venäjä oli iskenyt rakennukseen. Hän vakuutti, ettei akatemialla ole sotilaallisia yhteyksiä. The Guardian kuvasi sitä siviilitutkimuskeskukseksi.

Samassa jutussa nostettiin esiin kaksi arviota mutkistavaa seikkaa: akatemialla on pitkäaikaisia yhteyksiä Ukrainan puolustussektoriin, ja Horbulin on aiemmin toiminut korkeana turvallisuusviranomaisena. Kumpikaan tieto ei osoita, että juuri tässä rakennuksessa olisi harjoitettu sotilaallista toimintaa.

Erolla on merkitystä myös oikeudellisesti. Geneven yleissopimusten ensimmäisen lisäpöytäkirjan 52 artiklan, joka koskee siviilikohteiden suojelua sodassa, mukaan rakennus on sotilaskohde vain, jos se edistää tehokkaasti sotatoimia ja sen tuhoamisesta seuraa selvä sotilaallinen etu. Jos asiasta on epäselvyyttä, normaalisti siviilikäytössä olevan rakennuksen oletetaan olevan siviilikäytössä (ICRC).

Julkista näyttöä siitä, mihin drooni oli tähdätty, ei ole, eikä Venäjä ole selittänyt iskua. Osuma tunnistettavaan kansalliseen instituutioon päivänä, jolloin Venäjän iskut osuivat Kiovassa myös muihin siviilikohteisiin, antaa tutkijoille hyvän syyn selvittää tapahtumat tarkasti. Se ei vielä osoita, että akatemia olisi ollut iskun varsinainen kohde.

Miksi Euroopan hallitukset reagoivat?

Diplomaattien läheisyys herätti huomiota ulkomailla. Saksan suurlähetystö säästyi vaurioilta ja sen henkilöstö on turvassa, mutta edustusto arvioi turvallisuusjärjestelyjään (Deutschlandfunk). Berliinin ulkoministeriö katsoi, että Venäjä otti tietoisesti riskin ihmisten kuolemasta aivan Saksan edustuston vieressä (ZDF).

Saksa syyttää Moskovaa piittaamattomuudesta, ei siitä, että Venäjä olisi tähdännyt suurlähetystöön. Ero vaikuttaa siihen, mitä Berliini voi uskottavasti vaatia. Väite tahallisesta iskusta edellyttäisi selvästi jyrkempää vastausta kuin moite piittaamattomuudesta diplomaattien lähellä.

Toistaiseksi Euroopan reaktio on rajoittunut tuomitseviin lausuntoihin ja suurlähetystön turvallisuusarvioon. Uutisoinnissa ei ole mainittu iskuun liittyviä pakotteita, diplomaattisia toimia eikä tarjousta auttaa rakennuksen korjaamisessa.

Näyttö tukee rajatumpaa päätelmää kuin kummankaan osapuolen retoriikka. Venäjä tuhosi osan siviilikäytössä olleesta tiedeakatemian päämajasta alueella, jolla on paljon ulkomaiden edustustoja. Kaksi ihmistä kuoli. Akatemian yhteydet puolustussektoriin eivät osoita, että käytössä ollut päämaja olisi ollut sotilaallinen kohde; syy droonin osumiseen on yhä varmistamatta.