Kaksi nimeä jarruttaa EU-pakotteita

Bulgaria näytti heinäkuun alussa, miten pieni osa EU:n pakotepaketista voi pysäyttää koko päätöksen. Pääministeri Rumen Radev sanoi 3. heinäkuuta parlamentille, ettei Bulgaria hyväksy EU:n 21. Venäjä-pakotepakettia, ellei pakotelistalta poisteta kahta nimeä: Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirilliä ja Lukoilin Bulgarian-jalostamoon kytkeytyvää liikemiestä Vagit Alekperovia. Radev perusteli kantaa energiaturvallisuudella ja Burgasin jalostamon mahdollisilla häiriöillä (BTA, European Pravda).

Kyse oli kahdesta nimestä satojen joukossa. EU:n päätöksenteossa se riitti.

EU:n ulkopoliittiset pakotteet vaativat yksimielisyyden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla. Kaikkien 27 hallituksen on hyväksyttävä paketti ennen kuin se voidaan viedä läpi (Council sanctions overview). Pakotteiden kohteena olevat henkilöt ja yritykset ovat oikeustekstin liitteissä. Siksi hallituksen ei tarvitse torjua koko pakoterakennetta. Riittää, että se vastustaa yhtä nimeä. Yksimielisyyssääntö antaa vastalauseelle veto-oikeuden painon.

Miten Sofia piti pakettia paikallaan

Heinäkuun 9. päivään mennessä Bulgarian sanamuoto oli pehmentynyt. Puolustusministeri Dimitar Stoyanov täsmensi Bulgarian televisiossa: "Tämä ei ole veto. Nämä ovat varaumia, joita esitämme, jotta nämä henkilöt poistetaan pakotejärjestelmästä" (Fakti).

Sisältö ei muuttunut. Sofia halusi yhä molemmat nimet pois listalta. Muutos koski tapaa, jolla vaatimus myytiin muille jäsenmaille ja kotimaiselle yleisölle.

Todennäköinen lopputulos on, että paketti hyväksytään ilman Kirilliä ja Alekperovia. Pravdan mukaan diplomaatit odottavat nimien poistuvan hiljaisesti. Italia tuki Bulgariaa Kirillin kohdalla, tiettävästi siksi, että Vatikaani suhtautuu varauksellisesti kristillisen kirkkokunnan johtajan pakottamiseen (Euromaidan Press).

Taktiikka, jonka muut pääkaupungit tuntevat

Slovakian ulkoministeri Juraj Blanár soitti Bulgarian virkaveljelleen ja tuki julkisesti Sofian linjaa. Hänen mukaansa uusi hallitus "ajaa etujaan samaan tapaan kuin Slovakia" (Teraz). Unkarilaisessa mediassa tapaus liitettiin Budapestin pitkään tapaan käyttää vetouhkia vipuvartena EU-rahoituksessa ja ulkopolitiikassa (hir36).

Ei ole näyttöä siitä, että Sofia, Budapest ja Bratislava olisivat koordinoineet toimintaansa. Unkari on kuitenkin rakentanut mallin: käytä yksimielisyysvaatimusta pakottaaksesi Brysselin liikkumaan ja näytä sen jälkeen kotimaassa, että liike johtui omasta painostuksesta. Slovakia kohtelee nyt Bulgarian linjaa todisteena siitä, että tällainen menettely kuuluu neuvoston normaaliin kaupankäyntiin eikä ole pelkkää jarruttamista (ta3).

Mistä paketissa tingittiin

Bulgarian nimikiista oli vain yksi neuvottelulinja. Kun suurlähettiläät käsittelivät pakettia Coreperissa, eli pysyvien edustajien komiteassa, jossa jäsenmaiden edustajat neuvottelevat ennen ministerien muodollisia päätöksiä, paketista oli tullut usean erillisen kaupan kokonaisuus (Capital.gr, Kyiv Independent).

Kreikka, Kypros ja Malta vaativat, että Venäjän öljyn hintakaton jäädytys lyhennetään kuudesta kuukaudesta kolmeen tai neljään. Hintakatto sallii länsimaisten kuljetus-, vakuutus- ja rahoituspalvelujen käytön Venäjän raakaöljyssä vain, jos öljy myydään asetetun enimmäishinnan alle. Tarkoitus on leikata Moskovan tuloja horjuttamatta maailman öljytarjontaa (in.gr).

Lyhyempi jäädytys on olennainen, koska se voisi avata tien hintakaton nostolle. Se taas lisäisi Venäjän öljytuloja (Pravda). Kreikalla, Kyproksella ja Maltalla on kaikilla suuret merikuljetussektorit, joihin hintakattosäännöt osuvat suoraan. Niillä on siis neuvottelussa selvä kaupallinen intressi.

Toisella raiteella Ranska ja Italia pakottivat EU:n kaventamaan ehdotettua maahantulokieltoa venäläisille sotaveteraaneille (Euronews). Venäläisen kalan tuontikiintiöt lisäsivät pakettiin vielä yhden kitkakohdan.

Jokainen poikkeus opettaa jäsenmaille saman asian: arat nimet, alat ja kansalliset teollisuudet voidaan suojata viime hetken neuvotteluissa. 21. paketti hyväksyttäneen. Sen sisältö kuitenkin kertoo ennen kaikkea siitä, millä hallituksilla oli vahvin kotimainen syy hidastaa käsittelyä. Se ei ole sama asia kuin yhteinen arvio siitä, mikä painostaa Moskovaa tehokkaimmin.

Pakotejärjestelmä kestää jonkin verran tällaista kaupankäyntiä. Se ei kestä loputtomasti asetelmaa, jossa vähiten halukkaat pääkaupungit määrittävät lopulliset ehdot. Eurooppa-neuvosto, jossa valtion- ja hallitusten johtajat linjaavat EU:n suunnan, voisi ottaa pakotteiden yksimielisyysvaatimuksen uudelleen käsiteltäväksi. Yksikään johtaja ei ole ehdottanut sitä.