Ukrainan drooneille asetettiin 161 km/h:n nopeusraja

Lokakuun 13. ja 14. päivän välisenä yönä ukrainalaisten hyökkäys- ja torjuntadrooneiden satelliittiyhteydet alkoivat katkeilla kesken lentotehtävän. Ukrainan viranomaiset jäljittivät häiriöt ilman ennakkovaroitusta asetettuun nopeusrajaan Starshield-palvelun päätelaitteissa. Starshield on SpaceX:n sotilassatelliittipalvelu (AP, Reuters). Yhteydet palautuivat osittain, mutta raja jäi voimaan. Kuka sen asetti, ei ole kerrottu, eikä EU-johtajien 15.–16. lokakuuta pidettävään kokoukseen ole valmisteltu korvaavaa järjestelmää (Council).

Ukrainan 7. maahanlaskujoukko ilmoitti, että droonien ohjausyhteys saattoi katketa 10–20 sekunniksi jo 110–120 kilometrin tuntinopeudessa. Osa lentotehtävistä peruttiin (ArmyInform). Iskudroonia ohjaava tai lähestyvää venäläisdroonia torjuva operaattori voi menettää kohteen siinä ajassa.

Puolustusministeri Mykhailo Fedorov kertoi keskiviikkoiltana, että yhteydet olivat palautumassa enintään 160 kilometrin tuntinopeudessa. Se riitti hyökkäys- ja torjuntadrooneiden lennättämiseen. Fedorov vaati rajoituksen poistamista (Ukrainska Pravda). Ministeriön mukaan noin 161 kilometrin tuntinopeuden virallinen raja on silti yhä voimassa (Ukrinform). Tiedot ovat Ukrainan viranomaisten kertomia. Riippumatonta telemetriatietoa tai epäonnistuneiden lentotehtävien määrää ei ole julkaistu.

Asetus, josta kukaan ei ota vastuuta

Elon Musk sanoi, että kaupallisesta Starlinkistä poiketen Starshield on Yhdysvaltain hallituksen omistama ja hallinnoima palvelu. Hänen mukaansa Yhdysvaltain asevoimat ja viime kädessä presidentti päättävät sen nopeus- ja käyttörajoista (Musk on X). Musk kuvasi, kenellä on palvelussa yleisesti päätösvalta. Axiosille puhunut korkea-arvoinen yhdysvaltalaisviranomainen esitti rajatumman tiedon: hallinnolla ei ollut osuutta tähän rajoitukseen, ja se aikoi kysyä SpaceX:ltä, mitä tapahtui (Axios).

Molemmat lausumat voivat pitää paikkansa, mutta kumpikaan ei vastaa olennaiseen kysymykseen. Joku muutti asetusta, joka ratkaisee, voivatko ukrainalaisdroonit lentää. Yhdysvaltain asevoimat ei ole kertonut, kuka sen teki.

Kiovan epäilyille on tuore tausta. Trumpin neuvottelijat Steve Witkoff ja Jared Kushner painostivat Miamissa Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin. Financial Timesin mukaan 9. lokakuuta pidetyssä tapaamisessa varoitettiin myös, että tiedustelutietojen jakaminen voidaan lopettaa. Yhdysvaltalaisviranomainen kiisti uhan (Financial Times). Mikään ei yhdistä Miamin tapaamista nopeusrajaan, mutta tapahtumat selittävät, miksi tekninen häiriö näyttää Kiovassa painostuskeinolta.

Eurooppalainen rahoitus ei ole tuonut Euroopalle määräysvaltaa. Saksa maksoi Ukrainalle vuonna 2023 hankituista 10 000 Starlinkin maa-asemasta (German Foreign Office). Muskin mukaan rajoista päätetään silti Washingtonissa.

Varoitukset tulivat myöhään

Ohjusvaroitukset osoittavat saman riippuvuuden toisessa järjestelmässä. Zelenskyin mukaan viisi ballistista ohjusta osui Kiovaan 12. lokakuuta ilman, että kumppanit varoittivat iskusta etukäteen (Ukrainian presidency). Seuraavana yönä ilmavoimien tiedottaja Yurii Ihnat sanoi, että kumppanit eivät varoittaneet ensimmäisestä iskuaallosta mutta kertoivat kolmesta seuraavasta (Ukrinform).

Euroopan komission pääedustaja Paula Pinho sanoi, ettei Brysselillä ollut tietoa Yhdysvaltain tiedustelutietojen jakamisen keskeytymisestä (European Commission). Yksittäiset varoitukset siis jäivät saamatta, mutta syy ei ole tiedossa. Laajempi puute on vanhempi: IISS arvioi tammikuussa 2026, ettei Eurooppa vielä kyennyt korvaamaan Yhdysvaltain infrapunasatelliitteja, jotka havaitsevat ohjuksen pakokaasupilven heti laukaisussa (IISS).

Mitä Eurooppa voi käytännössä tarjota

EU:n lähin väline on Govsatcom, joka kokoaa jäsenmaiden omien satelliittijärjestelmien yhteyksiä yhteiseen käyttöön. Komission tiedottaja Thomas Regnier sanoi Ukrainan laajemman pääsyn palveluun olevan keskustelun alla ja nykyisen kapasiteetin riittävän perusyhteyksiin. Hän ei suostunut vertaamaan sitä Starshieldiin (European Commission). Govsatcom sopii johtokeskuksiin ja huoltokeskuksiin, ei lennossa olevien droonien ohjaukseen. Lisäksi kapasiteetti kuuluu satelliitit omistaville hallituksille.

Laitteista puuttuu enemmän. Reutersin mukaan liittolaisilla ei ole valmista päätelaitetta, joka sopisi häiriöistä kärsiviin drooneihin (Reuters). Lähin eurooppalainen laite, OneWebin reppupäätelaite, on suunniteltu sotilaiden kannettavaksi tai ajoneuvoon kiinnitettäväksi (Intellian). Euroopan oma satelliittijärjestelmä IRIS² on määrä saada kokonaan toimintavalmiiksi vasta vuonna 2029 (European Commission).

Johtajat voivat silti tehdä tällä viikolla hyödyllisiä päätöksiä. Satelliittikapasiteettia omistavat hallitukset voivat osoittaa sitä Ukrainan johtokeskuksille, muut voivat rahoittaa yhteensopivia päätelaitteita ja osa maista voi jakaa kansallista kuva-aineistoaan. Mikään näistä toimista ei palauta kahta puuttuvaa yhteyttä. Droonien nopeusraja jäi voimaan yhteyksien parannuttua, sen asettajaa ei ole nimetty eikä Eurooppa esitellyt tällä viikolla mitään, mikä korvaisi yhteyden liikkuviin drooneihin tai varoituksen ballistisen ohjuksen laukaisusta. Molemmat riippuvat yhä yhdysvaltalaisista järjestelmistä.