Ukrainan vähemmistökoululaki avasi 17 EU-neuvottelulukua

Ukraina ja Moldova avasivat kumpikin 17 uutta neuvottelulukua EU-jäsenyysneuvotteluissa 13. lokakuuta (neuvosto). Edellisenä päivänä Ukrainan parlamentti hyväksyi Unkarin vaatiman vähemmistökouluja koskevan lain. Unkarin ulkoministeri sanoi sen jälkeen, että Budapest voisi antaa hyväksyntänsä (Rada, Telex). Tapahtumien järjestys näyttää, mitä yksittäinen hallitus voi vaatia vastineeksi, kun laajentumisprosessin jokainen vaihe edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää.

Mitä neuvotteluissa avattiin

Neuvottelulukujen avaaminen ei tarkoita jäsenyyttä. Neuvottelut on jaettu kuuteen toisiinsa liittyvien lukujen kokonaisuuteen. Tällä viikolla avatut kaksi kokonaisuutta koskevat sisämarkkinoiden sääntöjä: yhteisiä markkinoita, joilla liikkuvat tavarat, palvelut, työntekijät ja pääoma. Kummallakin maalla on nyt avattuna neljä kuudesta kokonaisuudesta (neuvosto).

Kokonaisuuden avaaminen tarkoittaa, että EU-maat ovat kirjanneet ehdot, jotka ehdokasmaan on täytettävä ennen kuin yksikään siihen kuuluva neuvotteluluku voidaan sulkea. Ukrainan on esimerkiksi saatava aikaan valtiontukien valvonta, jonka päätöksiä voidaan panna täytäntöön. Käytännössä tarvitaan viranomainen, joka voi estää julkista rahaa suosimasta yrityksiä kilpailijoiden kustannuksella EU:n sisämarkkinoilla (kokonaisuuden 2 kanta).

Kummallekaan maalle ei luvattu jäsenyyspäivää. Jäsenyys voidaan vahvistaa vasta liittymissopimuksella, jonka jokaisen jäsenmaan on hyväksyttävä ja ratifioitava (SEU 49 artikla).

Unkarin tuen hinta

Unkarin kiista juontaa juurensa Ukrainan vuonna 2017 tekemiin koulutusuudistuksiin. Euroopan neuvoston valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista koostuva Venetsian komissio kehotti tuolloin Kiovaa tasapainottamaan sääntelyä (Venetsian komissio). Budapest kieltäytyi tukemasta tämän viikon etenemistä, kunnes Ukraina säätäisi vahvemmista vähemmistökielisen opetuksen takeista.

Ukrainan parlamentti Rada hyväksyi lakiesityksen nro 16119 12. lokakuuta 266 äänellä (Rada). Ulkoministeri Anita Orbán sanoi tämän jälkeen, että Unkari voisi antaa suostumuksensa. Hän lupasi myös seurata lain toimeenpanoa yhdessä Taka-Karpatian vähemmistöryhmien kanssa. Tällä Länsi-Ukrainan alueella asuu suurin osa maan unkarilaisista (Telex). Jäsenmaat sopivat EU:n kirjallisista neuvottelukannoista samana päivänä (kokonaisuuden 3 kanta, To Brief).

Laki koskee myös romaniankielisiä, eikä Bukarest pidä asiaa loppuun käsiteltynä. Presidentti Nicușor Dan suhtautui uuteen sanamuotoon myönteisesti, mutta sanoi Romanian jatkavan työtä sen puolesta, että lapset voisivat opiskella romaniaksi lukion loppuun asti (Aradon).

Moldova eteni samana päivänä

Moldovalla ei ollut osaa koulukiistassa. Se neuvottelee omien kantojensa pohjalta, joten sen edistymistä arvioidaan periaatteessa omien ansioiden perusteella. Silti se avasi samat neuvottelukokonaisuudet kuin Ukraina samana päivänä, erillisessä konferenssissa (neuvosto).

Julkisista tiedoista käy ilmi, että maat etenivät rinnakkain. Niistä ei ilmene, että Moldovan etenemistä olisi viivytetty Kiovan odottamiseksi. Jos rinnakkainen eteneminen jatkuu, Ukrainaan kohdistuva veto pysäyttäisi kuitenkin myös Moldovan.

Euroopan komissio haluaa poistaa yksittäisen jäsenmaan jarrutusmahdollisuuden prosessin välivaiheista. Se ehdotti 6. lokakuuta määräenemmistöpäätöksiä esimerkiksi neuvottelukokonaisuuksien avaamiseen. Lopullinen jäseneksi hyväksyminen vaatisi edelleen kaikkien maiden suostumuksen (komissio). Ehdotuksen mukaan tällainen päätös vaatisi vähintään 15 jäsenmaan tuen. Niiden väestön pitäisi vastata vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä (EU-sopimus).

Komission ehdotus ei muuta menettelyä sellaisenaan. Jäsenmaiden hallitusten pitäisi hyväksyä se, joten nykyisestä veto-oikeudesta hyötyvillä pääkaupungeilla olisi sananvaltaa myös sen poistamisessa. Ehdotus ei vaikuttanut tämän viikon päätöksiin.

Unkari ei ole ainoa maa, joka käyttää neuvottelujen portinvartijan asemaa. Kreikan ulkoministeri Giorgos Gerapetritis on kytkenyt Albanian jatkoetenemisen siihen, että maan kreikkalaisvähemmistön omistusoikeudet turvataan (Kreikan ulkoministeriö).

Budapest vaati lakia, Ukrainan parlamentti hyväksyi sen ja neuvottelut etenivät seuraavana päivänä. Yksi jäsenmaa sai ehdokasmaan muuttamaan lainsäädäntöään menettelyvaiheen hinnaksi. Unkarin suostumus koskee kuitenkin vain tätä vaihetta. Kaksi kokonaisuutta on yhä avaamatta; niihin kuuluvat maatalous ja koheesiorahoitus (neuvosto). Ellei jäsenmaissa hyväksytä komission ehdottamaa äänestyssääntöjen muutosta, myös niiden avaaminen vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, Budapest mukaan lukien.