Ukraina iski Moskovan alueelle ennätyksellisillä 556 kotimaisella pitkän kantaman droonilla

Ukraina iski yönä 17. toukokuuta Moskovan alueelle ja 13 muulle Venäjän alueelle operaatiolla, jossa Venäjän mukaan torjuttiin 556 droonia. Kyse oli laajimmasta ilmahyökkäyksestä Moskovan ympäristöön yli vuoteen. Kohteisiin kuuluivat Zelenogradin Angstrem-puolijohdetehdas, Moskovan öljynjalostamo ja kaksi polttoaineen pumppausasemaa. Ainakin kolme ihmistä kuoli. Kaikki droonit oli valmistettu Ukrainassa, mikä teki iskuista poliittisesti eri asian kuin länsiaseiden käyttö Venäjän alueella.

Kolmen vuoden ajan Ukrainan kyky iskeä syvälle Venäjälle riippui aseita luovuttaneiden maiden luvista. Yhdysvallat edellyttää Pentagonin hyväksyntää jokaiseen ATACMS-ohjusiskuun. Britannia kielsi aluksi Storm Shadow -ohjustensa käytön Venäjän kansainvälisesti tunnustetulla alueella. Saksa ei toimittanut Taurus-risteilyohjuksia lainkaan. Nämä käyttöehtosopimukset, joissa luovuttajamaalle jää veto-oikeus kohteisiin, määrittivät pitkään Ukrainan kaukovaikutuksen rajat. Lännen käytännön monopoli pitkän kantaman iskuihin on nyt murtunut.

Ukraina rakensi oman kantamansa

Ukrainan kotimaisessa droonikalustossa on ainakin kymmenen erilaista pitkän kantaman alustaa. Vahvistettuja iskuja on tehty jopa 1 750 kilometrin päähän Venäjän sisälle, muun muassa Jekaterinburgin ja Tšeljabinskin kaltaisiin kaupunkeihin. Ukrainan kansallisen turvallisuusneuvoston mukaan operatiivinen kantama ylittää 2 000 kilometriä. Kuukausittainen laukaisumäärä kasvoi tammikuun 2024 110 droonista yli 7 000 drooniin maaliskuussa 2026. Kohteista päättää Kiova itse.

Ero länsimaisiin risteilyohjuksiin ei ole kadonnut. Droonit ovat hitaampia, niiden taistelukärjet ovat kevyempiä ja ne tehoavat huonommin vahvistettuihin rakenteisiin. Poliittinen ero sen sijaan on sulkeutunut. Ukraina haluaa edelleen länsiohjuksia juuri kovia kohteita varten. Kaikkeen muuhun se ei enää tarvitse lupaa.

Eurooppa rahoittaa kiertotien ja muuttuu kohteeksi

Euroopan hallitukset ovat siirtyneet vähin äänin omien asejärjestelmiensä luovuttamisesta Ukrainan aseiden yhteistuotantoon. Saksan "Brave Germany" -sopimus, joka allekirjoitettiin 11. toukokuuta, sisältää 4 miljardin euron kokonaisuuden ja yhteistä droonikehitystä jopa 1 500 kilometrin kantamaan asti ilman kirjattuja kohderajoituksia. Berliini rahoitti erikseen 500 AN-196 Liutyi -droonia, joka on Ukrainan keskeinen pitkän kantaman malli. Britannia lupasi 120 000 droonia 752 miljoonan punnan sopimuksella. EU sitoutui syyskuussa 2025 6 miljardin euron rahoitukseen Ukrainan droonituotannolle.

Kun Eurooppa rahoittaa tuotantoa eikä siirrä omia aseitaan, käyttöehtojen veto-oikeus väistyy. Samalla Euroopan puolustusteollisuus altistuu suoremmalle vastatoimien riskille. Venäjän puolustusministeriö nimesi huhtikuussa 21 eurooppalaista droonivalmistajaa, myös Münchenissä ja Hanaussa toimivia yrityksiä, "legitiimeiksi sotilaskohteiksi". Saksan kotimaan tiedustelupalvelu varoittaa, että Venäjä käyttää järjestäytynyttä rikollisuutta ja internetistä värvättyjä toimijoita sabotaasioperaatioihin, joilla on vahvistettuja yhteyksiä Saksassa.

Sota leviää fyysisesti rajoille

Puolustusteollinen riski kulkee rinnakkain välittömämmän ilmiön kanssa: sota osuu yhä konkreettisemmin Naton rajoille. Samalla viikolla kuin Moskovan drooni-isku tehtiin, venäläiset droonit iskivät Užhorodiin ja Mukatševeen Taka-Karpatiassa, Ukrainan läntisimmällä alueella Unkarin ja Slovakian rajalla. Unkarin uusi ulkoministeri kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ja piti hyökkäyksiä unkarilaisväestön alueille "täysin mahdottomina hyväksyä". Kyse oli ensimmäisestä tällaisesta diplomaattisesta yhteenotosta Moskovan kanssa Orbánin jälkeisen Tisza-hallituksen aikana.

Slovakia sulki kaikki rajanylityspaikat Ukrainaan kahdeksi tunniksi. Suomi sulki eteläisen ilmatilansa, kun Venäjän elektronisen sodankäynnin harhauttamia ukrainalaisdrooneja ajautui kohti Helsinkiä. Kyse oli kolmannesta vastaavasta tapauksesta. Romaniassa venäläinen Geran-2-drooni, jossa oli räjähteitä, putosi asuinkiinteistöön Galațissa huhtikuussa. Romanian alueelle on kirjattu tammikuun jälkeen 14 venäläisdroonien ilmatilaloukkausta.

Mikä jää auki

Venäjän todellista torjuntaprosenttia ei voida varmistaa. Moskova väittää onnistuneensa lähes täydellisesti, mutta droonien jäänteet Šeremetjevon lentoasemalla ja loukkaantumiset Moskovan öljynjalostamon lähellä viittaavat siihen, että osa iskuista pääsi läpi. Puolustusanalyytikot kiistelevät yhä siitä, onko Ukrainan 2 000 kilometrin kantama normaali operatiivinen kyky vai suunnitteluraja, joka edellyttää kevennettyä kuormaa](https://www.dowjones.com/business-intelligence/blog/russia-ukrainian-drones-striking/). Euroopan vastaamaton kysymys on syvempi: jos se rahoittaa ja yhteistuottaa aseita, joilla isketään Moskovaan, mikä täsmälleen erottaa sen sodan osapuolesta? Venäjä on jo antanut oman vastauksensa. Se on lista eurooppalaisista osoitteista.