Veronalennukset nielevät 72% energiatuesta

Euroopan hallitukset ovat luvanneet 11 mrd. euroa energiatukeen vuonna 2026. Yli 72 % summasta menee kohdentamattomiin toimiin (Bruegel). Yleiset arvonlisäveron ja polttoaineveron alennukset laskevat hintoja kaikille tulotasosta riippumatta. Nikosiassa 23. toukokuuta kokoontuneet euroalueen valtiovarainministerit vaativat tukea, joka on "kohdennettua ja väliaikaista" (Cyprus Mail). Toteutunut rahankäyttö kulkee toiseen suuntaan.

Tasaveroale hyödyttää eniten suurkuluttajia

Hormuzinsalmen sulkeminen helmikuun lopulta lähtien on poistanut maailman öljymarkkinoilta noin 10,5 miljoonaa barrelia päivässä. Brent-öljy kävi huhtikuussa 138 dollarissa ja on sittemmin asettunut noin 110 dollariin (EIA, Fortune). Euroopan kaasun hinta nousi muutamassa viikossa 56 % (ECCO).

Hallitukset tarttuivat nopeimpaan välineeseen. Espanja laski polttoaineiden arvonlisäveron 21 prosentista 10 prosenttiin. Saksa alensi polttoaineen energiaveroa 14 senttiä litralta, mikä maksoi liittovaltion budjetille 1,6 mrd. euroa kahdessa kuukaudessa (Bundesregierung). Saksan ifo-instituutti ja kilpailuviranomainen Monopolkommission vahvistivat alennuksen menneen kuluttajahintoihin: pumppuhinnat laskivat koko veronkevennyksen verran. Italia leikkasi polttoaineiden valmisteveroja.

Ongelma on jakolaskussa. Tasasuuruinen veronalennus säästää eniten rahaa kotitalouksille, jotka kuluttavat eniten energiaa: suuret asunnot, pitkät työmatkat, useampi auto. IMF:n mukaan yleiset hintatuet ovat regressiivisiä eli ne antavat suhteessa suuremman hyödyn varakkaammille kotitalouksille kuin pienituloisille (IMF). ETUI:n analyysi osoitti, että moni apua tarvitsematon kotitalous sai avokätisiä tukia, kun pienituloiset perheet eivät silti pystyneet kattamaan lisäkulujaan (ETUI).

Kohdennettuja vaihtoehtoja on, mutta niitä käytetään vähän. Kreikan Fuel Pass maksaa 25–60 euroa kuukaudessa kotitalouksille, joiden tulot jäävät alle 35 000 euron (Ethnos). Ranska kaksinkertaisti työnantajan polttoaine-edun 600 euroon vuodessa. Yritykset voivat maksaa summan työntekijöille verovapaasti, mutta käyttö on vapaaehtoista (Le Figaro). Koko EU:ssa vain neljä maata on ottanut käyttöön toimia, jotka kohdistuvat nimenomaan haavoittuviin kotitalouksiin (Bruegel).

Kalliit tuet, tyhjät budjetit

Laajat veronalennukset osuvat hetkeen, jolloin julkinen talous on jo kireällä. Saksan alijäämä on noussut 3,7–4,25 prosenttiin BKT:stä (INSM). Ranskassa luku on 5,1 % (IMF). Liiallisen alijäämän menettelyssä olevien euromaiden määrän odotetaan kasvavan tänä vuonna kymmenestä kolmeentoista. Menettely on EU:n virallinen keino painostaa maita korjaamaan yli 3 prosentin BKT-alijäämiä (Cyprus Mail).

Italian pääministeri Giorgia Meloni yritti saada energiamenot rajattua alijäämälaskennan ulkopuolelle samaan tapaan kuin puolustusmenojen osalta on jo tehty. Yksikään muu jäsenmaa ei tukenut esitystä julkisesti (Euronews). Aloite ei edennyt, mutta paljasti poliittisen jännitteen. Hallituksille kirjanpidon muuttaminen on helpompaa kuin tukipolitiikan muuttaminen.

Yhdeksän päivää kesäkuussa

Espanjan sähkö- ja kaasualennukset päättyvät 1. kesäkuuta. Hintojen odotetaan nousevan 9,9 % ja 11,7 % (Spain in English). Italian polttoaineveroale päättyy 6. kesäkuuta. EKP eli Euroopan keskuspankki päättää 20 euromaan koroista 11. kesäkuuta, ja sijoittajat odottavat koronnostoa (CNBC). Saksan alennus jatkuu 30. kesäkuuta asti.

EKP ei voi lisätä öljyn tarjontaa korkoja nostamalla, mutta 3 prosentin inflaatio suhteessa 2 prosentin tavoitteeseen kaventaa liikkumatilaa (ECB). Jos tuet päättyvät ja lainanhoitokulut nousevat samaan aikaan, pienituloiset kotitaloudet maksavat enemmän sekä energiasta että pankkilainoistaan. Euroryhmä sopi Nikosiassa periaatteista, mutta ei luonut mekanismia tukien alasajon koordinoimiseksi. Kukin maa päättää itse, milloin tukensa poistaa. Ensimmäinen määräaika on yhdeksän päivän päässä.