Yhdysvaltain lähettiläs Jeff Landry hakee sotilastukikohtia Tanskan hallituskriisin keskellä

Donald Trumpin Grönlannin-erityislähettiläs Jeff Landry saapui Nuukiin 17. toukokuuta ilman ennakkoilmoitusta. Virallisesti matkan syy oli yrityskonferenssi, joka alkoi vasta kaksi päivää myöhemmin. Ajoitus oli Washingtonin kannalta otollinen: Tanskalla ei ole toimintakykyistä hallitusta, Grönlannilta puuttuu ulkomaisten investointien valvontalaki ja Eurooppa yrittää varmistaa pääsyn arktisiin mineraaleihin ennen Yhdysvaltoja.

Landryn vierailu osui institutionaaliseen aukkoon. Grönlannissa on 25 EU:n 34 kriittiseksi määrittelemästä mineraalista sekä Kiinan ulkopuolisen maailman suurimmat harvinaisten maametallien esiintymät, mutta niiden omistukseen ja ostajiin kohdistuva suoja on toistaiseksi keskeneräinen.

Tyhjiö, johon Landry astui

Tanska on ollut yli seitsemän viikkoa ilman toimintakykyistä hallitusta. Mette Frederiksenin epäonnistuttua hallituspohjan kokoamisessa Troels Lund Poulsen nimitettiin 11. toukokuuta kuninkaalliseksi tunnustelijaksi kahden viikon määräajalla. Future Greenland -konferenssiin ei osallistunut yhtään tanskalaista ministeriä; paikalle tuli vain arktisten asioiden suurlähettiläs. Kööpenhaminan halvaantuminen jättää Grönlannin pääministerin Jens-Frederik Nielsenin neuvottelemaan Washingtonin kanssa pitkälti yksin.

Nielsenin linja on selvä mutta liikkumatila kapea. "Emme ole myytävänä. Meitä ei oteta haltuun", hän sanoi Copenhagen Democracy Summitissa 12. toukokuuta. Hän torjui alueelliset luovutukset ja sanoi, ettei anna pois "postimerkin kokoistakaan aluetta". Samalla hän vahvisti, että Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon laajentaminen on "osa keskusteluja". Todellinen neuvotteluvara on juuri tässä välissä: suvereniteetin siirto torjutaan, mutta sotilaallista laajentumista ei suljeta pois.

Mitä Washington hakee

Yhdysvaltain esitys on siirtynyt Trumpin varhaisesta liittämispuheesta oikeudellisesti täsmällisempään muotoon. Washington haluaa kolme uutta sotilastukikohtaa Narsarsuaqiin, Kangerlussuaqiin ja kolmanteen julkistamattomaan paikkaan. Kaikille haetaan Yhdysvaltain suvereenin alueen asemaa. Käytännössä kyse olisi amerikkalaisista erillisalueista, joilla Tanskan ja Grönlannin laki ei pätisi. Malli muistuttaisi Britannian Kyproksella pitämiä suvereeneja tukikohta-alueita, ei tavanomaisia sopimuksia Yhdysvaltain tukikohdista Saksassa tai Japanissa.

Sopimus edellyttäisi joko Tanskan perustuslain muuttamista tai Grönlannin itsenäistymistä ja sitä seuraavaa alueluovutusta. Oikeusoppineiden mukaan molemmat reitit ovat nykyisessä oikeustilassa erittäin vaikeita. Vaatimus silti toimii neuvotteluvälineenä. Kun avaus on näin pitkälle menevä, kaikki suvereenia aluetta vähäisempi alkaa näyttää kompromissilta.

Euroopan rinnakkaisjuoksu

Landry kutsui matkaansa "kauppamissioksi", mutta Euroopan maat olivat jo liikkeellä. Ranskan kauppaministeri Nicolas Forissier saapui kaksi päivää aiemmin allekirjoittamaan yhteistyöjulistuksen kestävästä kaivostoiminnasta. Ranskan geologian tutkimuskeskus rahoittaa Grönlannin maaperän satelliittikartoitusta.

Saksan vastaus oli harkittu. Liittokansleri Friedrich Merz puhui Trumpin kanssa yksityisesti 15. toukokuuta ja vältti julkisen vastakkainasettelun. Samalla Saksa lähetti neljä Eurofighter-hävittäjää arktiselle alueelle solidaarisuusviestinä Tanskalle. Näkyvä osa oli sotilaallinen ele, ei diplomaattinen puhelu. Suomi lähetti kaksi yhteysupseeria. Ulkoministeriö kuvasi ratkaisua ensin "väärinkäsitykseksi", mutta vahvisti myöhemmin sen olleen tarkoituksellinen.

Naton helmikuussa pääsihteeri Mark Rutten johdolla käynnistämä Arctic Sentry antaa toiminnalle monenkeskisen kehyksen. Rutte sanoi asian suoraan: "Keskusteluistani Yhdysvaltain presidentin kanssa yksi työlinja on nyt Arctic Sentry". Operaatio sijoittaa arktisen sotilaallisen toiminnan Joint Force Command Norfolkin alaisuuteen. Kyse on Yhdysvaltain komennosta, joten Washington saa operatiivista etusijaa liittokuntarakenteen kautta ilman muodollisia suvereniteettivaatimuksia.

Lukko puuttuu ovesta

EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös, joka asettaa sitovat vuoden 2030 louhinta- ja kierrätystavoitteet, sekä RESourceEU-suunnitelma lupaavat 3 mrd. euroa vuodelle 2026. Grönlannin investointien valvontalaki, jonka avulla Nuuk voisi estää strategisten alojen yritysostot, vedettiin kuitenkin pois kevään parlamenttikäsittelystä ja siirrettiin syksyyn. Siihen asti laissa ei Nielsenin omienkin sanojen mukaan ole mekanismia, jolla Washingtonin puolesta toimivat ostajat voitaisiin tunnistaa tai pysäyttää.

Kanadalais-norjalainen konsortio on jo saanut mineraalioikeudet Grönlannin Quanefield-käytävällä ilman seulontaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin varoitti helmikuussa, että EU todennäköisesti jää vuoden 2030 louhintatavoitteistaan. Grönlannin mineraaleissa mitataan instituutioiden nopeutta. Washington liikkuu päivissä, Eurooppa suunnittelee vuosissa.