Yhdysvaltain pakkotyölisä nostaa autotullit 35%:iin

Eurooppalaisiin autoihin kohdistuva Yhdysvaltain tullirasitus voi nousta yhteensä 35 prosenttiin. Teräksessä ja alumiinissa taso olisi 60 %. Trumpin hallinto ehdotti 2. kesäkuuta EU-viennille uutta 10 prosentin lisätullia, joka tulisi jo voimassa olevien tullien päälle. Perusteluna on väite, ettei Eurooppa torju riittävästi pakkotyötä toimitusketjuissaan (USTR, CNBC). EU vei vuonna 2024 Yhdysvaltoihin 532 miljardin euron arvosta tavaroita (Bundesregierung). Suuri osa viennistä joutuisi uuden maksun piiriin.

Oikeudellinen väylä vaihtui

Tullipolitiikka tarvitsi uuden lainopillisen perustan. Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi helmikuussa äänin 6–3 tapauksessa Learning Resources v. Trump, ettei presidentti voi määrätä tulleja IEEPA-lain nojalla. IEEPA eli International Emergency Economic Powers Act on turvallisuushätätilanteisiin tarkoitettu laki (Supreme Court). Sen perusteella asetetut tullit purettiin muutamassa päivässä.

Hallinto siirtyi käyttämään toista pykälää. Yhdysvaltain kauppaedustaja käynnisti 12. maaliskuuta Section 301 -tutkinnat 60 maata vastaan. Section 301 on kauppalaki, jolla on selvä kongressin tuki. Väite on, että maat sallivat pakkotyöllä tuotettuja tavaroita toimitusketjuissaan. EU:lle esitetään 10 prosentin lisätullia. Maat, joilla ei ole pakkotyötä koskevaa lainsäädäntöä, kuten Japani ja Etelä-Korea, saisivat 12,5 prosentin tullin.

Kehystys on poliittisesti vahva, koska pakkotyön vastustaminen on helppo hyväksyä tavoitteena. Euroopan parlamentin kauppavaliokunnan puheenjohtaja Bernd Lange kutsui päätelmiä silti "täysin absurdeiksi" (NBC News). Hän muistutti, että EU hyväksyi oman pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontikiellon vuonna 2024 (Council of the EU). Langen mukaan "ensin päätetään tullitoimesta, sitten etsitään sille sopiva oikeudellinen perustelu".

Washingtonilla on silti neuvottelupöydässä todellinen argumentti. EU:n pakkotyöasetus tulee voimaan vasta joulukuussa 2027. Lisäksi Yhdysvaltain malli olettaa Kiinan Xinjiangista tulevien tuotteiden olevan pakkotyöhön kytkeytyneitä, ellei tuoja todista muuta. EU:ssa todistustaakka on viranomaisilla, ei yrityksillä. Euroopan komissio kutsui tulleja "perusteettomiksi". Tavoite on paperilla sama, mutta kolmen vuoden viive valvonnassa on EU:lle heikko kohta.

Kuka maksaa kasautuvan laskun

Pakkotyöperusteinen lisätulli tulisi aiempien tullien päälle. Taloudellinen vaikutus syntyy juuri tästä kasautumisesta.

Turnberryn kauppajärjestely, eli EU:n ja Yhdysvaltain elokuussa 2025 sopima kehys, asetti useimpien tuotteiden tullit 15 prosenttiin. Kun päälle lisätään 10 prosenttia, suuri osa EU-viennistä nousisi 25 prosentin tullitasolle. Teräksessä ja alumiinissa Section 232 -kansallisen turvallisuuden tullit ovat jo 50 %, joten kokonaisrasitus nousisi 60 prosenttiin. Autoissa nykyiset autotullit ovat 25 %, ja lisämaksu veisi tason kohti 35 prosenttia. Bernstein Researchin laskelman mukaan jo 10 prosenttiyksikön korotus leikkaisi saksalaisten autonvalmistajien liikevoittoa tänä vuonna 2,6 miljardilla eurolla.

Lääkkeet ovat EU:n suurin vientiryhmä Yhdysvaltoihin, 22,5 % tavarakaupasta. Ne on erikseen vapautettu lisätulleista, samoin energia ja lentokoneiden osat. Vapautus suojaa toistaiseksi lääketeollisuudesta riippuvaista Irlantia, mutta jättää Saksan auto- ja konepajateollisuuden täyden riskin piiriin.

Saksan kauppakamarijärjestö DIHK kertoo, että 59 % kyselyyn vastanneista yrityksistä kärsii jo Yhdysvaltain tullien nostamista sääntely- ja noudattamiskustannuksista, ja 14 % supistaa toimintaansa Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain markkinoille jäävistä yrityksistä 68 % siirtää kustannuksia amerikkalaisille ostajille korkeampina hintoina. Eurooppalaiset viejät menettävät katetta, amerikkalaiset kuluttajat maksavat osan hinnasta. Jako riippuu neuvotteluvoimasta, mutta kaksi kolmasosaa yrityksistä on jo tehnyt valintansa.

Tullit eivät ole vielä lopullisia. Julkinen kuuleminen jatkuu 6. heinäkuuta saakka. Lääkevapautus on suurin yksittäinen muuttuja: jos se poistuu, EU:n altistus kasvaa noin viidenneksellä. Section 301 seisoo vahvemmalla kongressipohjalla kuin IEEPA. Oikeudessa testaamatta on kuitenkin se, voiko Yhdysvallat määrätä liittolaisilleen maakohtaisia tasatulleja täytäntöönpanon aikatauluerojen perusteella. Siihen seuraava oikeuskiista todennäköisesti kohdistuu.