Yhdysvallat vie NATO:n 8 ilmatankkauskonetta

Sotilaallinen voima ei synny vain hävittäjistä ja sotilaista. Se syntyy myös järjestelmistä, jotka tekevät niistä käyttökelpoisia.

Yhdysvallat on kertonut eurooppalaisille liittolaisilleen aikovansa vähentää Euroopassa NATO:n käyttöön osoitettuja hävittäjiä noin kolmanneksella, supistaa merivalvontakoneiden määrän 26:sta 15:een ja vetää pois kaikki liittokunnan käytössä olevat kahdeksan ilmatankkauskonetta (Boston Globe, Rzeczpospolita). Myös lentotukialus, ohjussukellusvene ja pommikoneosasto siirrettäisiin muualle. Luvut perustuvat mediatietoihin, eivät NATO:n viralliseen asiakirjaan (Le Figaro). Silti ne kuvaavat leikkausta, joka osuu juuri niihin tukitoimintoihin, joiden varassa kalustosta tulee operatiivista suorituskykyä.

Hävittäjiä, jotka eivät taistele yksin

Puola näyttää ristiriidan selkeimmin. Varsova ostaa 32 F-35-hävittäjää, joiden toimitusten odotetaan jatkuvan vuoteen 2029. Tukipaketti kattaa logistiikkaa, varaosia ja tietoteknistä infrastruktuuria vuoteen 2030 asti (Breaking Defense, Army Recognition). F-35:n käyttökelpoisuus riippuu kuitenkin ilmatankkauksesta, joka pidentää toimintasädettä, valvontakoneista, jotka rakentavat tilannekuvan, sekä johto- ja viestijärjestelmistä, joilla se kytketään muuhun taisteluun. Puola hankkii huippuluokan lavetteja samaan aikaan, kun niiden ympärillä oleva amerikkalainen tukiekosysteemi ohenee.

Liettua tulkitsee samoja leikkauksia vahvistusten nopeuden kautta. Jos tankkaus- ja valvontakoneita on vähemmän, itäinen sivusta menettää ulottuvuutta ja havaitsee uhkia heikommin (Lrytas). Vilna vastaa noin 800 milj. euron lisäpanostuksella ilmatorjuntaan ja kolmivuotisella integroidulla ilmatilasuunnitelmalla (Lrytas). Se vahvistaa ensimmäistä kerrosta: kansallista suojaa drooneja ja ohjuksia vastaan. Se ei korvaa tankkereita, ISR-kykyä eli tiedustelua, valvontaa ja maalinosoitusta, eikä komentorakennetta, jonka avulla NATO toimii yhtenäisenä järjestelmänä koko sivustalla.

Romania näkee aukon heti

Romaniassa ongelma ei ole teoreettinen. Tonavan ja Mustanmeren rannikon läheisyydessä sattuneiden droonitapausten jälkeen Bukarest pyysi NATO:lta matalalla lentäviä kohteita havaitsevia tutkia, torjuntaohjuksia ja droonintorjuntajärjestelmiä (RRI, Curs de Guvernare). NATO toisti puolustavansa liittolaisten alueen jokaista senttiä. Kokousten jälkeen Romania pyysi yhä samaa kalustoa.

Viive johtuu eurooppalaisen rahan ja operatiivisen toimivallan erosta. Bryssel voi rahoittaa asehankintoja esimerkiksi SAFE-välineellä, joka on EU:n uusi puolustusmenorahasto (European Commission, European Parliament). Euroopan komissio ei kuitenkaan määrää tutkakoneita tehtäville. Sen tekevät kansalliset pääkaupungit ja NATO:n komentorakenne. EU-instituutioilla ei ole toimivaltaa tuottaa taistelukykyistä korvaavaa kapasiteettia, kun liittolainen vetää järjestelmiään pois (EDA). Eurooppa voi kasvattaa puolustusmenojaan ja silti epäonnistua Yhdysvaltain valvonta-, tankkaus- ja komentokapasiteetin korvaamisessa.

Kello käy suunnitelmaa nopeammin

Ranska käyttää Yhdysvaltain supistuksia perusteluna strategiselle autonomialle. Ranskalaisessa ja kansainvälisessä analyysissa Euroopan hauraimmiksi kyvyiksi tunnistetaan juuri ne, joita on vaikeinta rakentaa nopeasti: valvonta, ilmatankkaus, johtaminen, ilmakuljetukset ja maasta laukaistava ilmatorjunta (Ifri, Atlantic Council). Niiden rakentaminen vie vuosia, mutta amerikkalaiskaluston supistaminen on käynnissä nyt.

Yksikään instituutio ei ole julkaissut asiakirjaa, jonka perusteella kansalaiset voisivat arvioida rauhoittelun uskottavuutta: suorituskykykohtainen korvausaikataulu, jossa kerrottaisiin mikä yhdysvaltalainen järjestelmä poistuu, mihin NATO-suunnitelmaan se liittyy, mikä eurooppalainen liittolainen pystyy korvaamaan sen ja milloin. CSIS-varoituksen mukaan Eurooppa tarvitsee kiireellisen ilmatorjuntaohjelman, koska torjuntaohjusvarastot eivät riitä (CSIS). EUISS puolestaan katsoo, että Eurooppa tarvitsee konkreettisen siirtymäsuunnitelman, ei poliittista sopeutumista Washingtoniin (EUISS).

NATO sanoo laatineensa kattavimmat puolustussuunnitelmansa sitten kylmän sodan (NATO). Se voi pitää paikkansa salaisella tasolla. Ratkaisevaa on, ehtivätkö Euroopan omat tukijärjestelmät valmiiksi ennen kuin niiden pohjana olleet amerikkalaisoletukset katoavat. Aukon tunnistaminen ei tuo kahdeksaa uutta tankkauskonetta kentälle vuoteen 2029 mennessä.