Yhdysvallat valmistelee pakotteita ICC:lle

Trumpin hallinto on valmistellut pakotteita, jotka kohdistuisivat Kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC) paitsi yksittäisten virkamiesten myös koko instituution kautta, kertovat nimettömät viranomaislähteet ja Wall Street Journalin tarkastelemat asiakirjat (Il Fatto Quotidiano, AP via The Spokesman-Review). Paketteja ei ole allekirjoitettu eikä julkaistu. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön nykyisessä pakotetietokannassa ei ole merkintää yhteisöpakotteesta (OFAC search). Raporttien mukaan suunnitelma kuitenkin kieltäisi useimmat liiketoimet tuomioistuimen kanssa ja antaisi sille kuudesta seitsemään kuukautta aikaa lopettaa Yhdysvaltoihin kytkeytyvät palvelut. Jos suunnitelma toteutuu, Euroopan hallitukset joutuvat vastaamaan kysymykseen, jota ne ovat tähän asti väistäneet: pystyvätkö ne pitämään ICC:n pankit, ohjelmistot ja pilvipalvelut toiminnassa, jos Washington määrää palveluntarjoajat lopettamaan yhteistyön?

Nykyiset pakotteet

Washington on jo määrännyt pakotteita yksittäisille ICC:n virkamiehille. Tuomioistuimen presidentti Tomoko Akane ja tuomari Abdoulaye Seye asetettiin pakotelistalle elokuussa 2026. Heidän varansa jäädytettiin, korttimaksut lakkasivat toimimasta ja Apple, Amazon sekä PayPal rajoittivat heidän pääsyään palveluihin (Courthouse News Service, OFAC). Oikeusperusta on 6. helmikuuta 2025 allekirjoitettu presidentin määräys 14203. Se antaa valtiovarainministeriölle oikeuden jäädyttää sellaisten henkilöiden tai yhteisöjen varat, jotka osallistuvat määräyksessä määriteltyyn ICC:n toimintaan (Federal Register).

Määräys on riittävän laaja ulottuakseen myös itse tuomioistuimeen. ICC:n merkitseminen yhteisöpakotteiden kohteeksi vaikuttaisi jo pakotelistalle asetettujen virkamiesten lisäksi koko organisaation toimintaan. Se voisi häiritä tuomioistuimen pankkipalveluja, ohjelmistoja, todistusaineiston hallintaa ja kenttäoperaatioita kaikissa 17 aktiivisessa tutkintatilanteessa Ukrainasta Kongon demokraattiseen tasavaltaan (ICC).

Missä haavoittuvuus on

Euroopan hallitukset ovat vastanneet poliittisella tuella. Saksa vahvisti tukensa tuomioistuimelle 19. elokuuta (German government). EU:n ulkosuhdehallinto ilmoitti »horjumattomasta tuesta» (EEAS). Espanja, Belgia, Ranska ja Slovenia kannattivat EU:n estolainsäädännön käyttöönottoa. Asetus kieltää eurooppalaisia yrityksiä noudattamasta tiettyjä ulkomaisia pakotteita (EUobserver). Euroopan komissio ei ole sitoutunut sen käyttöön.

Yksikään lausunto ei ratkaise käytännön ongelmaa. ICC käyttää palveluja, jotka kulkevat Yhdysvaltojen hallitsemien pullonkaulojen kautta: dollarimaksujen selvityspankkeja, korttiverkkoja, pilvipalveluja, ohjelmistolisenssejä ja jälleenvakuutusta. Euroissa tehdyt maksutkaan eivät poista Yhdysvaltoihin liittyviä riskejä. Eurooppalaiset pankit voivat edelleen olla riippuvaisia yhdysvaltalaisista kirjeenvaihtajapankeista, yhdysvaltalaisomistuksessa olevista varoista tai amerikkalaisesta vaatimustenmukaisuusohjelmistosta.

Paine näkyy jo. Alankomaalaispankkien kerrotaan vaatineen valtiolta huomattavia takuita ennen kuin ne suostuvat jatkamaan ICC:hen liittyviä palveluja (Journal of International Criminal Justice). Alankomaalainen hosting-yhtiö ProcoliX kieltäytyi tarjoamasta ICC:lle uusia palveluja aiempien pakotetoimien jälkeen (NRC). Päätökset ovat eurooppalaisten yritysten omia, mutta niitä ohjaa pelko Yhdysvaltain markkinoille pääsyn menettämisestä.

Euroopan testaamaton vastaus

Euroopalla on oikeudellisia välineitä. Estolainsäädäntö kieltäisi yrityksiä noudattamasta nimettyä Yhdysvaltain toimenpidettä, mutta komission pitäisi ensin lisätä se asetuksen liitteeseen (EUR-Lex). Taloudelliseen painostukseen tarkoitettu vastatoimiväline edellyttäisi tutkintaa ja jäsenvaltioiden hallitusten äänestystä neuvostossa (European Commission). Tavanomaiset EU:n vastapakotteet vaativat yksimielisyyden, joten yksikin hallitus voi estää ne.

Kaikkia kolmea välinettä rajoittaa sama ongelma: yhteistyön kieltäminen ei itsessään tarjoa pankkia, pilvipalvelua tai vakuuttajaa. Eurooppalainen yritys, joka velvoitetaan jatkamaan ICC:n palvelemista, voi silti menettää pääsyn Yhdysvaltain markkinoille, dollarimaksujen selvitykseen ja amerikkalaiseen teknologiaan. Ranskan, Saksan ja Britannian vuonna 2019 Iranin-kauppaa varten rakentama maksukanava käsitteli juuri tästä syystä vain vähän liiketoimia.

PublicSpaces-järjestön johtama koalitio on pyytänyt Alankomaiden parlamenttia laatimaan ministeriöiden yhteisen suunnitelman pankki-, pilvi-, hosting- ja palvelujen jatkuvuutta varten (PublicSpaces). Alankomaiden vuoden 2027 ulkoministeriön budjetissa mainitaan kansainvälisten instituutioiden suojeleminen, mutta siinä ei nimetä ICC:n palveluntarjoajia, toimintaedellytyksiä tai takuita (Tweede Kamer). ICC:n ehdotettu vuosibudjetti on noin 194 miljoonaa euroa (ICC-ASP-24-10). Summa on hallittavissa. Puuttuu järjestely, joka pitäisi palveluntarjoajat tuomioistuimen rinnalla, vaikka yhteistyö toisi niille Yhdysvaltain pakotteiden riskin.

Yhdysvaltojen suunnitelma on edelleen luonnos. Eurooppa on silti luvannut puolustaa ICC:tä osoittamatta, miten tuomioistuimen välttämättömät palvelut pidetään toiminnassa. Raportoitu siirtymäaika antaisi valmistelulle aikaa, mutta vain jos hallitukset siirtyvät julistuksista sopimuksiin, takuisiin ja palvelujen siirtosuunnitelmiin.