Yhdysvallat pyytää Euroopalta 120 miljoonaa barrelia dieseliä

Yhdysvallat on kehottanut Ranskaa ja Saksaa vapauttamaan dieselpolttoainetta hätävarastoistaan. Muuten Yhdysvallat saattaa rajoittaa dieselvientiään. Yhden lähteen mukaan koko EU:lle esitetty pyyntö koskee 120 miljoonaa barrelia kuuden kuukauden aikana (Reuters). Varastoidun polttoaineen myynti voisi laskea hintoja, mutta samalla Euroopalla olisi vähemmän suojaa myöhempää toimitushäiriötä vastaan. Varastojen vapauttamisesta tai vientikiellosta ei ole sovittu.

Pyyntöön liittyy uhka

Washington perustelee pyyntöä vastuunjaolla. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent sanoi, että Yhdysvallat osallistui maaliskuussa koordinoituun varastojen vapautukseen ja liittolaisten pitäisi nyt täyttää omat sitoumuksensa. Energiaministeri Chris Wright arvioi, että lisädieselistä olisi hyötyä ennen sadonkorjuuta ja talven lämmityskautta (Reuters).

Vientikieltoa koskeva uhka on pyyntöä epävarmempi. Donald Trump on kannattanut tilapäisen vientikiellon harkitsemista, mutta kysynyt myös, nostaisiko se bensiinin hintaa Yhdysvalloissa. Wright on varoittanut kattavasta kiellosta (Washington Post). Kiellon toimeenpanevaa määräystä ei ole annettu.

Euroopalla on silti syytä ottaa uhka vakavasti. Elokuussa julkaistun luvun mukaan Yhdysvaltojen osuus EU:n dieselöljyn tuonnista oli noin puolet (Euronews). Näin suuren toimittajan menettäminen pakottaisi eurooppalaiset ostajat kilpailemaan polttoaine-eristä muualta.

Hintavaikutusta on mallinnettu, mutta kyse ei ole ennusteesta. Oxford Economicsin mallissa Euroopan dieselin tukkuhinnat olisivat täydellisen vientikiellon oloissa 40–50 % korkeammat. Tukkuhinta on jalostamojen ja kauppiaiden polttoaineesta ennen kuluttajamyyntiä veloittama hinta. Pahimman tapauksen arvio auttaa ymmärtämään, miksi EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovič varoitti Yhdysvaltain rajoitusten vahingoittavan Euroopan taloutta (Euronews).

Kenen hallussa polttoaine on

Euroopan komissiolla ei ole omia dieselvarastoja. Jäsenmaat ylläpitävät hätävarastojaan itse. Polttoaine voi olla viranomaisten hallussa tai sellaisten öljy-yhtiöiden varastoissa, joilla on varastointivelvoite. Kukin hallitus päättää varastojen vapauttamisesta oman lainsäädäntönsä nojalla (EU:n varastointidirektiivi). Siksi Yhdysvallat painostaa Pariisia ja Berliiniä komission sijaan.

Mahdollinen varastojen purku olisi suuri. CGTN:n mukaan EU:n diesel- ja kaasuöljyvarastoissa oli toukokuussa 2025 noin 39 miljoonaa tonnia polttoainetta. Eurostatin tietoihin perustuen CGTN arvioi, että pyynnön mukainen noin 16 miljoonan tonnin vapautus vastaisi noin 41:tä prosenttia tästä määrästä (CGTN). Varastotiedot ovat yli vuoden vanhoja, joten nykyinen osuus voi olla suurempi tai pienempi.

Saksa suhtautuu pyyntöön varauksella. Saksan talousministeriö kertoi, ettei se ollut saanut Kansainväliseltä energiajärjestöltä (IEA), öljyä tuovien maiden varastojen vapautuksia koordinoivalta järjestöltä, uutta pyyntöä. Ministeriö varoitti myös markkinoiden horjuttamisesta (Bloomberg).

Varastojen vapautus ei takaa halvempaa polttoainetta

Euroopan komissio pitää ongelmana hintatasoa, ei polttoaineen saatavuutta. Komission tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen sanoi, ettei EU:ssa ole dieselpulaa vaan "kohtuuhintaisuuskriisi" (EU Perspectives). Henkilöliikenteen polttoaineet maksoivat EU:ssa elokuussa 23,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Hintamittari kattaa sekä bensiinin että dieselin (Eurostat). Kuljetusyrittäjät ja viljelijät tuntevat dieselin hinnan nousun suoraan, sillä polttoainetta kuluu kuorma-autoissa ja traktoreissa.

Varastojen vapautus vaikuttaisi ensin tukkumarkkinoihin. Myyntiin tuleva lisäpolttoaine voi laskea tukkuhintaa, vaikka hallitukset myisivät sitä markkinahintaan. Kuljetusyrittäjän maksama hinta riippuu kuitenkin jälleenmyyjistä: ne voivat siirtää tukkuhinnan laskun pumppuhintoihin vain osittain tai viiveellä ja pitää osan erotuksesta omana katteenaan.

Puolalainen polttoainemarkkinoiden analyytikko Urszula Cieślak arvioi, ettei markkinahintaan myyty varastopolttoaine automaattisesti laskisi autoilijoiden kustannuksia. Markkinahintaa halvemmalla myynti taas voisi siirtää hyödyn välikäsille (Fakt). Mekanismi on yksinkertainen: jos kauppias ostaa valtiolta polttoainetta halvalla ja myy sen eteenpäin markkinahintaan, hän voi pitää erotuksen. Alennus päätyy silloin tukkukauppiaan tilille viljelijän sijaan.

Varastoilla on myös vakuutusarvo. Jokainen nyt myyty barreli suojaa vähemmän seuraavalta toimitushäiriöltä. Varastoja pitävät viranomaiset ja yhtiöt joutuvat aikanaan maksamaan niiden täydentämisestä.

IEA:n jäsenmaat keskustelevat asiasta 2. lokakuuta (Bloomberg). Vastakkain ovat jo selvästi hätävarastot, jotka on koottu toimituskatkojen varalle, ja polttoaineen korkea hinta, johon varastojen vapautus ei välttämättä tuo helpotusta. Tavoitteena on ehkäistä Yhdysvaltain vientikielto, jota on uhattu mutta jota ei ole määrätty ja jonka tarpeellisuutta Washingtonin virkamiehetkin arvioivat varauksella. Koska varastoluvut ovat toukokuulta 2025, tarkka osuus on epävarma. Käytettävissä olevien tietojen perusteella kyse olisi silti suuresta lovesta Euroopan hätävarastoihin.