Yhdysvallat vaatii tukikohta-alueita Grönlannista

Yhdysvalloilla on sotilastukikohtia eri puolilla Eurooppaa, mutta ne toimivat isäntävaltioiden maaperällä. Saksassa, Italiassa ja Portugalissa muodollinen määräysvalta pysyy valtiolla, joka voi ainakin paperilla evätä tukikohdan käytön. Grönlannissa Washington hakee järjestelyä, jossa suvereniteetin menetys kirjattaisiin avoimesti sopimukseen.

Toukokuun 18. päivänä julkaistujen tietojen mukaan salaisissa kolmikantaneuvotteluissa Yhdysvallat vaatii kolmea asiaa: "ikuisuuslauseketta", joka takaisi pysyvän joukkojen läsnäolon myös Grönlannin mahdollisen itsenäistymisen jälkeen, käytännöllistä veto-oikeutta ulkomaisiin investointeihin sekä kolmea uutta tukikohtaa, jotka määriteltäisiin "suvereeniksi amerikkalaiseksi alueeksi" (United24 Media, Times Now). Muutamaa tuntia myöhemmin Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen tapasi Trumpin lähettilään Jeff Landryn ja muotoili vastauksen suoraan: "Grönlannin kansa ei ole myytävänä" (Copenhagen Post, ABC Nyheter).

Lajesin mallista sopimusoikeutta

Yhdysvaltain ja Tanskan nykyinen puolustussopimus allekirjoitettiin vuonna 1951 ja päivitettiin vuonna 2004. Se antaa Washingtonille jo nyt laajat käyttöoikeudet. Pituffikin avaruustukikohta kattaa 625 neliökilometriä. Silti Yhdysvallat toimii Tanskan ja Grönlannin maaperällä, ei Yhdysvaltain omistamalla alueella (SOF News).

Vaatimus omasta valtioalueesta muuttaisi asetelman. Euroopassa lähin vertailukohta on Britannian Akrotiri ja Dhekelia Kyproksella, joita Britannian korkein oikeus on kuvannut "Britannian siirtomaan jäännökseksi" (DW). Investointiveto olisi yhtä poikkeuksellinen. Washington haluaa seulontavaltaa Grönlannin talouteen tilanteessa, jossa Grönlannin oma laki strategisten alojen ulkomaisten investointien arvioinnista on lykätty syksyyn 2026. Yhdysvallat pyrkii siis hallitsemaan kehikkoa, jota ei vielä ole olemassa (Arctic Today).

Nykyinen tukikohtamalli rakoilee jo Euroopassa. Maaliskuussa Italia eväsi yhdysvaltalaispommittajilta Sigonellan tukikohdan käytön Iran-operaatioihin ja vetosi parlamentaarisen valtuutuksen vaatimukseen (Analisi Difesa). Portugalissa ministerit myönsivät, että Yhdysvallat voi käyttää Lajesin lentotukikohtaa "hiljaisilla valtuutuksilla", jolloin Lissabonia informoidaan jälkikäteen eikä siltä pyydetä lupaa (CNN Portugal). Grönlannissa Yhdysvallat haluaa kirjata Portugalin epävirallisen käytännön sopimukseen ja mennä pidemmälle.

Kööpenhaminan halvaus, Nuukin veto

Tanska on ollut kahdeksan viikkoa ilman toimintakykyistä hallitusta. Toimitusministeristö ei voi sitoa parlamenttia, ja Tanskan perustuslaki edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä alueen luovuttamiseen (POV International). Uutta keskustaoikeistolaista vähemmistöhallitusta yritetään muodostaa, mutta ratkaisu puuttuu (Politiken).

Grönlanti käyttää tyhjiötä omilla perustuslaillisilla välineillään. Vuoden 2009 itsehallintolaki antaa Grönlannille määräysvallan omiin luonnonvaroihinsa ja kauppapolitiikkaansa Kööpenhaminasta riippumatta. Sen nojalla Grönlannin parlamentti voi estää investointisopimuksia ja kaivoslupia. Sekä keskustaoikeistolainen Nielsen että vasemmistososialistinen ulkoministeri Múte B. Egede torjuvat Yhdysvaltain vaatimukset. Poliittisen kentän ylittävä yksimielisyys on Nuukin vahvin kortti (ABC Nyheter).

Hiljainen osto

EU:lla ei ole oikeudellista mandaattia puuttua Grönlannin tukikohtaneuvotteluihin. Grönlanti erosi Euroopan yhteisöstä vuonna 1985. Euroopan parlamentti on kutsunut Yhdysvaltain toimintaa "suureksi uhaksi EU:n strategisille eduille" (Constitutional Discourse), mutta strateginen heijastusvaikutus painaa enemmän kuin Brysselin lausunnot.

Ranska toimii yksin. Kauppaministeri Nicolas Forissier vieraili Nuukissa 15. toukokuuta ja allekirjoitti geologista kartoitusta koskevan sopimuksen valtiollisen BRGM-tutkimuslaitoksen kanssa (Capitol.fr). Saksa tukee Tanskaa sanallisesti, mutta ei esitä arktista strategiaa (Spiegel). Puola pysyy hiljaa, koska kahdenvälinen suhde Washingtoniin painaa enemmän kuin pohjoismainen solidaarisuus (Defence24).

Taloudellinen kilpailu on voitu ratkaista jo ennen poliittista sopimusta. Yhdysvaltalaisessa määräysvallassa oleva Critical Metals Corp omistaa 92,5 % Grönlannin Tanbreez-esiintymästä, joka on suurin Kiinan ulkopuolinen kehittämätön raskaiden harvinaisten maametallien lähde. Omistus varmistettiin EXIM Bankin tuella. Yhdysvaltain valtion tukema rahoitus lukitsi luonnonvaran samalla, kun huomio kohdistui sotilaalliseen kiistaan (Le Monde, IFRI). EU:n arktisen kaivostoiminnan rahoitus on edelleen "pääosin käyttämättä". Lähettiläs Landryn mukaan Trump kehotti häntä "hankkimaan niin monta ystävää kuin mahdollista" (RTE). Talouspakettia ei ole julkistettu. Kun suvereniteettineuvottelut junnaavat, Yhdysvallat varmistaa taloudellista määräysvaltaa ilman, että Nuukin tarvitsee antaa muodollista suostumusta.