Senaatti etenee Itä-Välimeren energiassa

Houstonissa Kreikka, Kypros, Israel ja Yhdysvallat perustivat viime viikolla uuden pysyvän elimen Itäisen Välimeren energiapolitiikan koordinoimiseksi. Muutamaa päivää myöhemmin Yhdysvaltain senaatin valiokunta vei eteenpäin lakiesitystä, joka kirjaisi saman alueen Yhdysvaltain strategiseksi painopisteeksi. Poliittinen rakenne vahvistuu. Kaasun liikkuminen Eurooppaan ratkeaa silti muualla.

Pysyvä foorumi ja keskeneräinen lakiesitys

Eastern Mediterranean Energy Center (EMEC) avattiin 12. kesäkuuta Rice-yliopiston Baker-instituutissa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright oli tavannut Kreikan, Kyproksen ja Israelin ministerit (Politis, Morningstar). EMEC tekee 3+1-yhteistyöstä pysyvämmän. Kyse on Kreikan, Kyproksen ja Israelin sekä Washingtonin yhteistyömuodosta, joka siirtyy ajoittaisista huippukokouksista tutkimuksen, investointikontaktien ja infrastruktuurin suojelun alustaksi (GreekReporter, CNA).

Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunta käsitteli 17. kesäkuuta Eastern Mediterranean Gateway Act -lakiesitystä (S.4443), jonka taustalla ovat senaattorit Cory Booker ja Dave McCormick (Senate Foreign Relations Committee). Kreikkalaismediat, muun muassa ProtoThema ja News247, kuvasivat käsittelyn senaatin hyväksynnäksi. Kyse on kuitenkin vasta varhaisesta vaiheesta. Lakiesityksestä tulee Yhdysvalloissa laki vasta, kun senaatti ja edustajainhuone ovat hyväksyneet sen ja presidentti allekirjoittanut sen (US Senate).

Mitä lakiesitys tekisi? Se ohjaisi ulkoministeriötä pitämään Itäistä Välimerta painopisteenä ja elvyttämään 3+1-muotoa. Se tukisi IMEC-käytävää, Intian, Lähi-idän ja Euroopan välistä kauppareittiä, jota rakennetaan vastapainoksi Kiinan infrastruktuuri-investoinneille. Lisäksi se velvoittaisi hallintoa raportoimaan kongressille säännöllisesti (FDD Action). Julkisista tiedoista ei käy ilmi, että esitys osoittaisi rahaa rakentamiseen, rahoittaisi putkia tai takaisi vientikapasiteettia.

Alueen kirjaaminen Yhdysvaltain strategiseksi painopisteeksi sitoo hallintoa ja antaa kongressille pysyvän valvontaroolin. Energiatalouden vaikein osa ei silti ole Washingtonissa.

Egypti on sekä silta että kuluttaja

Kyproksella on vahvistettuja merikaasulöytöjä. Kyproslaislähteiden mukaan kokonaisvarat ovat noin 20 biljoonaa kuutiojalkaa (Cyprus Mail). Kentät eivät kuitenkaan ole suorassa yhteydessä Eurooppaan. Reitti kulkee Egyptin kautta. Egyptissä sijaitsevat alueen ainoat nesteytyslaitokset, Idku ja Damietta, joiden nimelliskapasiteetti on yhteensä noin 16,7 miljardia kuutiometriä vuodessa (EnterpriseAM).

Kaikki Kyproksen vesillä toimivat suuret länsimaiset energiayhtiöt ovat riippuvaisia Egyptin laitoksista. Chevron ja Shell suunnittelevat Aphrodite-kentän kaasun putkittamista Port Saidiin. Eni ja TotalEnergies pyrkivät käyttämään samaa infrastruktuuria Cronos-kentän kaasulle. ExxonMobil ja QatarEnergy ovat sopineet Egyptin kanssa Glaucus- ja Pegasus-kenttien kaasun käsittelystä (JPT/SPE). Pullonkaula on käytännössä yksi maa: Egypti.

Ongelma on, että Egypti tarvitsee kaasua myös itse. Maa on paikannut kotimaisia vajauksia nesteytetyn maakaasun tuonnilla (Ahram Online). Päätyvätkö Kyproksen määrät eurooppalaisille ostajille vai Egyptin oman tasapainon vahvistamiseen, riippuu lopullisista investointipäätöksistä ja Egyptin kotimaisen käytön etusijaa koskevista ehdoista. Yhdysvaltain lakiesitys ei ratkaise niitä.

Mitä Eurooppa saa ja mitä ei

Kaakkois-Euroopalle diplomaattinen kehys on todellinen mutta vajaa. Romania esittää Mustanmeren kaasunsa ja Kreikan, Bulgarian ja Romanian välisen Vertical Corridor -reitin omana väylänään energiakeskukseksi (HotNews). Great Sea Interconnector, suunniteltu Kyproksen, Kreikan ja myöhemmin Israelin yhdistävä merikaapeli, poistaisi Kyproksen eristyksen EU:n sähköverkosta. Hanke nojaa kuitenkin EU-rahoitukseen, ei Washingtoniin (Cyprus Mail). Italia ei kuulu 3+1-yhteistyön ytimeen, mutta ENI:n Egyptin- ja Kyproksen-toimintojen vuoksi sen altistus on suuri.

EU on ollut näkyvästi hiljaa. Selvityksessä ei löytynyt komission tai neuvoston kannanottoa, jossa Gateway Act esitettäisiin EU:n energiaturvallisuuden välineenä, vaikka hankkeen kieli muistuttaa Brysselin omaa Global Gateway -puhetta yhteyksistä ja toimituslähteiden monipuolistamisesta.

Poliitikot kuvaavat Itäistä Välimerta portiksi Eurooppaan. Käytännössä portti on Egypti, ja Euroopan pullonkaulat voivat liittyä enemmän verkkorahoitukseen ja LNG:n talouteen kuin Washingtonin strategisiin julistuksiin. EMECin budjettia ja työohjelmaa ei ole julkaistu, Gateway Act ei ole laki, ja kaasukentät odottavat yhä lopullisia investointipäätöksiä. Poliittinen rakenne etenee nopeammin kuin putket, joista se puhuu.