Yhdysvallat harkitsee rajoituksia Espanjan viennille ($3.13 billion)

Yhdysvaltain merikuljetuksia valvova liittovaltion merenkulkukomissio (FMC) ehdotti 14. lokakuuta rajoituksia eräiden espanjalaistuotteiden tuonnille. Niihin kuuluisivat muun muassa oliiviöljy ja keraamiset laatat (FMC, sääntöluonnos). Taustalla on Espanjan päätös estää Israelin sotilaskuljetuksiin liittyvien Yhdysvaltain lipun alla purjehtivien alusten käynnit Algecirasin satamassa. Ehdotukset eivät ole vielä voimassa. Satamakäyntejä koskenut kiista uhkaa Espanjan viejiä, eikä Madrid voi vastata siihen yksin.

Toinen ehdotus määräisi 200 000 dollarin maksun jokaisesta Espanjan lipun alla purjehtivasta aluksesta, joka saapuu ulkomailta Yhdysvaltain satamaan (FMC). Maksu määräytyisi aluksen lipun, ei omistajan tai lastin perusteella. Tanskalaisomisteisen yhtiön Yhdysvaltain lipun alla purjehtiva alus ei siis maksaisi sitä. Jos maksu jäisi maksamatta, FMC voisi pyytää sisäisen turvallisuuden ministeriötä epäämään kyseiseltä alukselta tai toiselta Espanjan lipun alla purjehtivalta alukselta satamaanpääsyyn tarvittavan luvan (sääntöluonnos).

Rajoitusten kohteeksi kaavaillut tuotteet

Yhdysvallat toi Espanjasta vuonna 2025 noin 3,13 miljardin dollarin arvosta tavaroita viidessä tarkasteltavana olevassa tuoteryhmässä. Oliiviöljyn osuus oli 836,9 miljoonaa dollaria (Reuters, sääntöluonnos). Luku kertoo kaupasta, johon toimet voisivat ulottua. Se ei ennusta viennille aiheutuvia menetyksiä, ja FMC voi rajata rajoitukset tätä suppeammiksi.

Rajoitusten piiriin voisivat joutua myös muut kuin espanjalaiset tuottajat. Sääntöluonnos koskee Espanjasta vietyjä tavaroita, ei vain siellä valmistettuja tuotteita, ja FMC voisi pyytää minkä tahansa maan lipun alla purjehtivan niitä kuljettavan aluksen pidättämistä (sääntöluonnos). Marokossa kasvatettu ja Espanjan satamassa lastattu tuote voisi siten periaatteessa joutua rajoitusten piiriin. Luonnoksessa ei kerrota, miten jälleenvientiä käsiteltäisiin.

Sama kiista, kaksi tulkintaa

Espanjan ulkoministeriö ilmoitti marraskuussa 2024, etteivät Maersk Denver ja Maersk Seletar pysähtyisi Algecirasissa (EL PAÍS). Molempia operoi Maersk Line, Limited, tanskalaisen Maerskin yhdysvaltalainen tytäryhtiö. Sen alukset purjehtivat Yhdysvaltain lipun alla ja kuljettavat lastia Yhdysvaltain hallitukselle. Siksi Washington pitää Espanjan satamapäätöstä ongelmana yhdysvaltalaiselle merenkululle.

Madridin mukaan päätös perustui lastiin ja määränpäähän, ei alusten lippuun. Kuusi kuukautta aiemmin Espanja oli käännyttänyt Tanskan lipun alla purjehtineen Haifaan matkalla olleen aluksen, jonka lastissa kerrottiin olevan räjähteitä (RTVE). Maersk myöntää kuljettavansa Yhdysvaltain hallitukselle puolustukseen liittyvää lastia, mutta sanoo, ettei Algecirasiin ollut tulossa aseita tai ampumatarvikkeita (Maersk).

FMC:n mukaan Espanjan motiivilla ei ole merkitystä. Komission tulkinnassa Yhdysvaltain laki sallii puuttumisen yhdysvaltalaiselle merenkululle epäedullisiin oloihin ilman näyttöä siitä, että Espanja olisi kohdellut Yhdysvaltain lipun alla kulkevia aluksia eri tavoin (sääntöluonnos). Perustelu nojaa siksi liikennetietoihin. Ennen marraskuuta 2024 Maersk Line, Limitedin alukset kävivät Espanjan satamissa keskimäärin 7,25 kertaa kuukaudessa. Vuonna 2026 käyntejä oli tiedonantoa edeltäneeseen ajankohtaan mennessä kertynyt yhteensä kuusi (sääntöluonnos).

Yhden varustamon liikenne väheni jyrkästi. FMC ei arvioi vähenemisen taloudellista vaikutusta ja pitää valaehtoisen näyttönsä salassa. Julkisten tietojen perusteella ei siksi voi nähdä, miten komissio yhdistää menetetyt satamakäynnit Espanjan vientiin kohdistuviin rajoituksiin.

Kuka voi toimia seuraavaksi

FMC ottaa vastaan lausuntoja 60 päivän ajan sääntöluonnoksen virallisen julkaisemisen jälkeen. Espanja voi pyytää asiassa kuulemista (asian käsittelysivu). Sen jälkeen komissio voi vetää luonnoksen pois, muuttaa sitä tai vahvistaa säännön. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö toimeenpanisi mahdolliset satamaanpääsyn epäämiset, ja maan tuomioistuimet voisivat tutkia lopullisen määräyksen.

Espanjan hallitus ilmoitti 14. lokakuuta puolustavansa yrityksiään yhteistyössä Euroopan komission ja muiden jäsenmaiden kanssa (EFE). Yhteistyölle on oikeudellinen peruste: EU:n perussopimusten mukaan kauppapolitiikka kuuluu unionille, eivätkä jäsenmaat voi asettaa omia vastatullejaan. Mahdolliset eurooppalaiset vastatoimet edellyttäisivät komission, EU:n toimeenpanevan elimen, toimia ja jäsenmaiden tukea.

Sääntöluonnoksessa varaudutaan kiistan kärjistymiseen. FMC voisi nostaa maksuja tai lisätä tuotteita rajoitusten piiriin, jos Espanja ryhtyy vastatoimiin (sääntöluonnos). Ei ole selvää, koskisiko ehto myös EU-tason toimia. Uhka kuitenkin nostaa niiden vastausten hintaa, joita Bryssel harkitsee.

Julkiset tiedot tukevat rajatumpaa johtopäätöstä kuin FMC:n ehdottamat toimet antavat ymmärtää. Komissio osoittaa yhden varustamon Espanjan-satamakäyntien vähentyneen jyrkästi, mutta julkistetussa aineistossa ei arvioida menetyksen rahallista arvoa eikä osoiteta yhteyttä käyntien vähenemisen ja noin 3,13 miljardin dollarin Espanjan-vientiin kohdistuvien rajoitusten välillä (Reuters, sääntöluonnos). Salassa pidetty näyttö voi täyttää aukon. Siihen asti näytön ja ehdotettujen seuraamusten välinen kuilu on Espanjan vahvin argumentti lausuntokierroksella. Jos kiista laajenee kauppakonfliktiksi, Euroopan vastauksesta päättävät komissio ja jäsenmaiden hallitukset, eivät Madrid.