Yhdysvallat harkitsee ydinaseita Puolaan

Yhdysvaltain ydinaseiden sijoittelu Euroopassa on pysynyt vuosikymmeniä lähes muuttumattomana. Nyt asetelma on liikkeessä. Defense News kertoi 2. kesäkuuta, että Washington käy luottamuksellisia keskusteluja ydinasekykyisten lentokoneiden sijoittamisesta Puolaan ja Baltian maihin. Se laajentaisi järjestelyä nykyisten kuuden Yhdysvaltain ydinaseita isännöivän Nato-maan ulkopuolelle. Puolan puolustusministeri vahvisti neuvottelut. Liettuan puolustusministeri Robertas Kaunas myönsi maansa olevan mukana, mutta kieltäytyi yksityiskohdista salassapitosyihin vedoten.

Samaan aikaan Yhdysvallat vähentää tavanomaisia joukkojaan Euroopassa. Donald Trump ilmoitti toukokuussa 5 000 sotilaan vetämisestä Saksasta. Ydinpelotteesta ollaan tekemässä korvaavaa takuuta maassa oleville joukoille.

Kaksi sateenvarjoa samalla kartalla

Ranska rakentaa samalle alueelle omaa ydinsuojaansa. Presidentti Emmanuel Macronin "dissuasion avancée", eteen työnnetty pelote, kattaa nyt yhdeksän eurooppalaista kumppania. Mukana ovat Puola, Saksa ja kolme Pohjoismaata. Mallissa Ranska voisi sijoittaa väliaikaisesti ydinaseita kuljettavia Rafale-hävittäjiä kumppanimaiden tukikohtiin.

Järjestelmät kulkevat eri kanavia. Yhdysvaltain ydinasenjako toimii Naton ydinsuunnitteluryhmässä, jossa kaikki jäsenmaat Ranskaa lukuun ottamatta koordinoivat ydinpelotetta. Ranska on boikotoinut ryhmää vuodesta 1966 säilyttääkseen strategisen itsenäisyytensä. Siksi Pariisi toimii kahdenvälisillä sopimuksilla Naton ulkopuolella. Ranska on vaiennut Yhdysvaltain suunnitelmista, sillä Washingtonin arvostelu ärsyttäisi Varsovaa, sen tärkeintä eteen työnnetyn pelotteen kumppania.

Molemmat osapuolet sanovat järjestelyjen täydentävän toisiaan, mutta käytännön logiikka eroaa. Yhdysvaltain mallissa isäntämaan lentäjät toimittavat amerikkalaiset aseet kohteeseen, ja maan hallitus osallistuu suunnitteluun. Ranskan mallissa laukaisupäätös pysyy yksin Ranskan presidentillä. Kumppanit saavat harjoituksia ja neuvotteluja. Aseet ja niiden käyttövalta pysyvät ranskalaisina.

Perustuslait ja hiljaiset parlamentit

Laajennus törmää oikeudellisiin esteisiin, joita on käsitelty yllättävän vähän. Liettuan perustuslaki kieltää joukkotuhoaseet maan alueella. Kun parlamentti yritti sallia ydinaseita kantavien alusten pääsyn Klaipėdan satamaan, presidentti Gitanas Nausėda käytti veto-oikeuttaan. Seimas, Liettuan parlamentti, piti veton voimassa äänin 95–4. Perustuslain muuttaminen vaatisi kahden kolmasosan enemmistön, johon nykyisillä koalitioilla ei ole voimia.

Puolassa ongelma on toinen: toimeenpanovalta on kahtia. Presidentti Nawrockilla on suora yhteys Trumpiin puolustusministeriön ohi. Hän esti hiljattain Britannian kanssa neuvotellun puolustussopimuksen ratifioinnin sillä perusteella, ettei häntä ollut kuultu. Washington neuvottelee käytännössä kahden puolalaisen valtakeskuksen kanssa.

Virossa Riigikogu on käsitellyt ydinenergian turvallisuutta, mutta ydinasepolitiikka on jäänyt koskematta. Kansalaisten suhtautumisesta ydinaseiden sijoittamiseen ei ole mielipidemittauksia. Saksa isännöi jo Yhdysvaltain pommeja Büchelin lentotukikohdassa, mutta liittopäivät eivät ole koskaan äänestäneet järjestelystä. Euroopassa Suomi erottuu vaatimalla lainsäädäntöprosessia, jos ydinasepolitiikan linjaa muutetaan.

Ensin viesti, sitten kalusto

Ilmoituksilla on poliittista painoa, mutta sotilaallinen toteutus kulkee hitaammin. Isäntätukikohtiin tarvittavat erikoisvarastot vaativat vuosien rakentamisen, sertifioinnin ja yhteensovittamisen aseita kuljettavien koneiden kanssa. Puola sai ensimmäiset kolme F-35-hävittäjäänsä toukokuussa, mutta ydinaseisiin liittyvä lentäjäsertifiointi on erillinen monivuotinen prosessi.

Ennen kaluston siirtämistä Naton on päätettävä, mitä se sanoo. Ankaran huippukokous 7.–8. heinäkuuta ratkaisee, avataanko ovi virallisesti ydinasejärjestelyjen siirtämiselle itään vai pidetäänkö vaihtoehto poliittisena signaalina.

Laajennus etenisi asevalvonnan tyhjiössä. New START, viimeinen Yhdysvaltain ja Venäjän välinen ydinasesopimus, umpeutui 5. helmikuuta. Ensimmäistä kertaa vuoden 1972 jälkeen kummankaan osapuolen arsenaalia ei rajoita sopimus eikä tarkastuksilla valvota sääntöjen noudattamista. Venäjä on laajentanut omaa ydindoktriiniaan kattamaan Valko-Venäjän ja rakentaa sinne varastointilaitosta. Se olisi Venäjän ensimmäinen ydinaselähetys rajojensa ulkopuolelle Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Euroopan turvallisuusjärjestys muuttuu tavalla, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmeniksi. Muutos etenee salaisissa kanavissa ja valtiojohdon sopimuksilla. Kysymys jää silti näkyviin: kuka päätti, ettei tulevien ydinaseiden lähellä eläviltä ihmisiltä tarvitse kysyä mitään?