Usmanov-kiista antoi EU:lle lisäviikon

Venäläishenkilöihin kohdistuvan EU:n pakotelistan voimassaolo oli päättymässä 15. syyskuuta keskiyöllä. EU-suurlähettiläiden aamukokous ei tuottanut tulosta, mutta iltapäivällä jäsenmaat sopivat poliittisesti seitsemän päivän väliaikaisesta jatkosta. Kaikki nimet pysyvät listalla 22. syyskuuta asti (Interfax-Ukraine, European Pravda). Jatkoaika ei ratkaise kiistan ydintä. Diplomaattien mukaan Ranska ja Slovakia eivät hyväksy tavanomaista uusimista, ellei jäsenmaiden hallituksia edustava ja sitovia EU-päätöksiä tekevä neuvosto poista venäläismiljardööri Alisher Usmanovia listalta (Politico).

Suurlähettiläät voivat sopia tekstistä poliittisesti, mutta neuvoston on vielä hyväksyttävä se muodollisesti. Neuvoston puolen vuoden välein vaihtuvaa puheenjohtajuutta hoitava Irlanti välitti kompromissin, mutta ei voi sivuuttaa kummankaan hallituksen kantaa (Council of the EU).

Miksi kaksi hallitusta voi estää kaikkia koskevan jatkon

Pakotejärjestelmän uusiminen vaatii yksimielisyyttä, joten yksikin hallitus voi estää päätöksen. Slovakialla oli tähän jo yksin oikeudellinen mahdollisuus. Ranskan liittyminen vastustajiin ei muuttanut päätöksenteon matematiikkaa, mutta teki Slovakian painostamisesta vaikeampaa: yksittäisen maan vastalauseesta tuli kiista, jossa myös suuri jäsenmaa on mukana.

Ranska hyväksyi väliaikaisen jatkon, mutta diplomaattien mukaan vaatii edelleen Usmanovin poistamista ennen pidempää uusimista. Ranskan edustusto perusteli kantaansa muille suurlähettiläille näin: ”Edessämme on erityinen kansalliseen turvallisuuteen liittyvä kysymys, ja haluamme vastata myönteisesti kansainvälisille kumppaneille, jotka ovat lähestyneet meitä herra Usmanovia koskevassa asiassa.” Tarkempaa selitystä ei annettu. Yksikään nimetty ranskalainen päättäjä ei ole ottanut vaatimusta julkisesti vastuulleen, eikä ulkoministeriö kommentoinut asiaa (Euronews).

Slovakia vaatii sekä Usmanovin että oligarkki Mikhail Fridmanin poistamista listalta. Maa vastustaa myös ehdotusta, jonka mukaan pakotteet uusittaisiin nykyisen kuuden kuukauden sijasta kahdentoista kuukauden välein (Euronews). Slovakia esitti samanlaisen vaatimuksen maaliskuussa, mutta perääntyi viime hetkellä (LRT).

Azerbaidžan-jälki

Konkreettisin selitys Ranskan kannalle johtaa Azerbaidžaniin. EUobserver kertoi Azerbaidžanin lobanneen Usmanovin puolesta. Maa pitää Ranskan kansalaista Martin Ryania vangittuna vakoilusyytteiden vuoksi, ja Ranska pyrkii saamaan hänet kotiin. Diplomaatit ovat arvioineet, että kyse voisi olla pakotteiden ja vangin vaihtokaupasta. Kyse on kuitenkin vahvistamattomasta johtolangasta: yksikään Ranskan, Azerbaidžanin tai EU:n asiakirja ei osoita sopimuksen olemassaoloa.

EU:n yleinen tuomioistuin hylkäsi Usmanovin pakotteista tekemän valituksen helmikuussa 2024. Tuomioistuin piti voimassa perustelun, jonka mukaan hän on merkittävä liikemies Venäjän valtiolle huomattavia tuloja tuottavilla aloilla (General Court). Ratkaisu ei velvoittanut Ranskaa hakemaan Usmanovin poistamista listalta. Pariisin vaatimus on poliittinen, ei tuomioistuimen päätöksen seuraus.

Mitä tapahtuu 22. syyskuuta

Jos sopua ei synny määräaikaan mennessä, oikeudelliset seuraukset jakautuvat kahteen osaan. Matkustuskielto perustuu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätökseen, jolla on määrätty päättymispäivä (Decision 2014/145/CFSP), joten se raukeaisi. Varojen jäädyttäminen perustuu erilliseen asetukseen (Regulation 269/2014), jossa vastaavaa määräaikaa ei ole ja joka sitoo sellaisenaan kaikkia jäsenmaita. Matkustuskielto siis päättyisi, mutta varojen jäädyttämistä koskeva asetus jäisi voimaan, kunnes neuvosto kumoaisi sen tai tuomioistuin puuttuisi asiaan.

Kreikka käytti samaa keinoa heinäkuussa. Se esti EU:n pakotepaketin hyväksymisen, kunnes muut hallitukset suostuivat poikkeukseen, joka koski venäläistä nesteytettyä maakaasua kuljettavia, Kreikkaan kytkeytyviä varustamoja (Al Jazeera). Mekanismi on sama: rajattu kansallinen etu muuttuu koko EU:ta koskevaksi neuvotteluvaltiksi, koska yksimielisyys antaa jokaiselle hallitukselle veto-oikeuden. Aiemmin vipuvoimaa käytettiin toimialakohtaisten poikkeusten saamiseen. Nyt sillä ehdollistetaan jo nimettyihin henkilöihin kohdistuvien pakotteiden rutiininomainen uusiminen.

Seitsemän päivän jatko osoitti kaikkien jäsenmaiden pitävän pakotteiden katkeamatonta voimassaoloa parempana kuin niiden raukeamista. Pakotejärjestelmän vakaudesta se ei kerro. Diplomaattien mukaan Ranska sitoo listan uusimisen Usmanovin poistamiseen, mutta ei yksilöi julkisesti, mitä kansallista turvallisuusetua vaatimus palvelee. Syyskuun 22. päivänä samat osapuolet palaavat neuvotteluihin samoin valta-asetelmin ja entistä vähäisemmällä ajalla.