Vallonia lopetti 10 vuoden CETA-jarrun

Belgian ranskankielisen Vallonia-Brysselin federaation parlamentti hyväksyi 24. kesäkuuta 2026 CETAn, EU:n ja Kanadan kauppasopimuksen, jonka etenemistä se oli osaltaan pysäyttämässä lähes vuosikymmen sitten. Alueparlamentin kyky viivyttää sopimusta, joka koskee suurta osaa Euroopasta ja Kanadaa, seuraa suoraan EU:n sopimusjärjestelmästä. Samalla se näyttää, miten taloudellinen käytäntö voi edetä vuosia ennen kuin poliittinen hyväksyntä on valmis.

Sopimus toimii jo ennen valmistumistaan

CETA eli Comprehensive Economic and Trade Agreement poistaa tullit lähes kaikilta EU:n ja Kanadan välisiltä tavaroilta, avaa Kanadan julkisia hankintoja eurooppalaisyrityksille ja madaltaa palvelu- ja investointiesteitä (Euroopan komissio). Suurinta osaa sopimuksesta on sovellettu väliaikaisesti syyskuusta 2017. Yritykset käyttävät sitä jo. Sopimuksen yhteiskomiteat kokoontuvat edelleen, ja Kanada ajoitti CETAn rahoituspalvelukomitean kokouksen Brysseliin 23.–24. kesäkuuta 2026.

Auki on investointituomioistuinjärjestelmä ICS. Se on sopimukseen perustuva elin, jossa ulkomaiset sijoittajat voivat vaatia valtioilta korvauksia, jos maa rikkoo CETAn lupaamia sijoitussuojaa koskevia velvoitteita. Käytännössä kyse on rajat ylittävien yritysten omasta oikeusväylästä, joka toimii erillään tavallisista kansallisista tuomioistuimista.

ICS jätettiin tietoisesti väliaikaisen soveltamisen ulkopuolelle, koska kyseinen osa sopimusta kuuluu jäsenvaltioiden, ei yksin EU:n, toimivaltaan. Sen käyttöönotto vaatii ratifioinnin kaikissa EU-maissa. Belgiassa se ei tarkoita yhtä äänestystä. Perustuslaki jakaa sopimustoimivallan liittovaltion, kolmen alueen ja kolmen kieliyhteisön kesken, ja jokaisella on oma parlamenttinsa. CETA on niin sanottu sekasopimus, koska se koskee sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaa. Siksi Belgia ei voi ratifioida sitä yhdellä liittovaltion päätöksellä, vaan jokaisen osavaltiotason lainsäätäjän on annettava suostumuksensa.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Perustuslaillinen monimutkaisuus olisi tekninen yksityiskohta, jos kukaan ei vastustaisi sopimusta. Vallonian parlamentti kuitenkin esti EU:ta edes allekirjoittamasta CETAa lokakuussa 2016, eikä vastakkainasettelu ole kadonnut.

Belgian yritysliitto AKT:n mukaan yritykset ovat odottaneet oikeusvarmuutta vuosia. Alemmista kaupan esteistä hyötyvät vientiyritykset, logistiikkayhtiöt ja yritykset, joilla on kyky osallistua Kanadan julkisiin hankintoihin. Vastapuolella Belgian maatalousliitto FUGEA kehotti edustajia torjumaan CETAn. Sen mukaan kanadalainen naudan- ja sianliha pääsee EU-markkinoille tariffikiintiöiden kautta, eli tietty määrä tuontia sallitaan alennetulla tullilla, mikä kiristää pienillä katteilla toimivien karjatilojen asemaa.

Molemmissa väitteissä on sisältöä. Alemmat tullit ja hankintamarkkinoille pääsy hyödyttävät jo yrityksiä, jotka pystyvät käyttämään sopimusta. Sijoittajansuoja, joka huolestuttaa eniten maanviljelijöitä ja suvereniteettikriitikoita, riippuu yhä parlamenteista, jotka eivät välttämättä koskaan pääse yhteiseen kantaan.

Belgia ei ole ainoa pullonkaula

Sama asetelma toistuu eri puolilla Eurooppaa, vaikka perustuslaillinen muoto vaihtelee. Ranskan perustuslakineuvosto hyväksyi CETAn vuonna 2017, mutta senaatti hylkäsi ratifioinnin maaliskuussa 2024. Taustalla olivat maatalouden ja kansallisen päätösvallan huolet. Alankomaissa alahuone hyväksyi CETAn, mutta senaatti ei ole saattanut prosessia loppuun. Irlannissa Sinn Féinin europarlamentaarikko haastoi hallituksen oikeuteen ratifiointia helpottavasta lainsäädännöstä.

EU-tuomioistuin on katsonut ICS:n olevan EU-oikeuden mukainen. Tuomioistuin ratkaisi oikeudellisen kysymyksen. Poliittinen vastaväite jää silti voimaan: ulkomaiset sijoittajat saavat oikeusreitin, jota kotimaisilla yrityksillä ja kansalaisilla ei ole.

Julkista EU-seurantaa, joka vahvistaisi täsmällisesti kaikkien jäsenmaiden ratifiointitilanteen kesäkuussa 2026, ei ole. Ranskan senaatin hylkäykselle ei ole selvää ratkaisua. Alankomaiden ja Irlannin prosessit ovat kesken. Belgian sisäiset vaiheet voivat yhä vaatia lisää parlamentaarisia käsittelyjä tämän viikon äänestyksen jälkeen.

EU pystyy neuvottelemaan kauppasopimuksia ja soveltamaan niistä suurinta osaa väliaikaisesti vuosien ajan. Tullit alenevat, hankinnat avautuvat ja palvelukauppa liikkuu vapaammin. Kiistanalaisimmat oikeudelliset suojat, jotka antavat ulkomaisille sijoittajille väylän kansallisten tuomioistuinten ohi, riippuvat silti kymmenistä parlamenteista 27 maassa. Yritykset käyvät kauppaa CETAn alla jo nyt. Sitä, saavatko ne koskaan käyttöönsä koko sopimuksen, ei voi ratkaista yksikään parlamentti yksin.