Varsova ja Berliini avaavat sotilaskäytävän

Puolan puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz ja Saksan Boris Pistorius allekirjoittivat Varsovassa 17. kesäkuuta kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen, joka korvaa vuoden 2011 puitesopimuksen. Uusi järjestely keskittyy siihen, miten sotilaita, polttoainetta ja kalustoa siirretään kohti Naton itäistä sivustaa (Bundesregierung, AP). Sopimus ei luo uutta turvatakuuta. Se määrittää, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun poliittinen päätös toiminnasta on tehty: yhteisharjoituksia, logistiikkareittejä, kyberyhteistyötä, Itämeren operaatioita ja sotilaallista liikkuvuutta (Notes from Poland, Tagesschau).

Allekirjoitus osui Puolan ja Saksan vuoden 1991 hyvän naapuruuden sopimuksen 35-vuotispäivään (Deutschlandfunk). Sisältö on silti ennen kaikkea käytännöllinen. Saksalaismedioissa nostettiin esiin marraskuulle suunniteltu Grand Eagle -harjoitus, jossa noin 1 200 sotilasta siirtyy Saksasta Puolan kautta Liettuaan. Lisäksi valmistellaan Naton putkijärjestelmiä ja Alankomaiden, Saksan ja Puolan välistä maakäytävää (Handelsblatt). Puolasta tulee fyysinen silta. Saksa tuo joukkomassaa, logistiikkakykyä ja Itämeren merellistä ulottuvuutta.

Naton tarvitsema välihammasratas

Sopimus sijoittuu Naton 5 artiklan ja EU-sopimuksen 42(7) artiklan alapuolelle. Naton 5 artikla velvoittaa liittolaiset auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. EU:n 42(7) artikla puolestaan velvoittaa jäsenvaltiot antamaan apua, jos toinen jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Berliini ja Varsova kuvaavat uutta sopimusta näihin kehyksiin kytkeytyväksi järjestelyksi, eivät niiden korvikkeeksi (Bundesregierung, DW). Puolan valtiollinen uutistoimisto PAP vahvisti, ettei sopimus sisällä samanlaisia keskinäisiä turvatakuita kuin Puolan tuoreet järjestelyt Ranskan tai Britannian kanssa. Se ei myöskään sisällä määräyksiä pysyvästä saksalaisjoukkojen läsnäolosta (PAP).

Naton itäsivustan puolustussuunnitelmat riippuvat toteutuskyvystä: rajanylitysluvista, toisiinsa sopivista polttoaineputkista ja rautateistä, jotka kestävät sotilaskaluston kuormat. Tällaiset kahdenväliset sopimukset täyttävät liittokuntasitoumusten ja maantieteen väliin jäävän aukon. Liettualaislähteissä sopimusta pidettiin mahdollisena nopeuttajana joukkojen siirroille Baltiaan (LRT).

Sopimus jäi valtiosopimusta alemmalle tasolle, eikä sattumalta

Allekirjoitustapa kertoo lähes yhtä paljon kuin sisältö. Varsova valitsi hallitustason sopimuksen, jonka kabinetti hyväksyi. Se ei vienyt asiaa valtiosopimuksena parlamentin hyväksyttäväksi ja presidentin ratifioitavaksi Puolan perustuslain 89 artiklan mukaisesti. Kyseinen artikla koskee muun muassa liittoutumia ja sotilaallisia järjestelyjä (Euronews, Polsat News). Saksassa varsinaiset aseelliset operaatiot vaatisivat yhä erillisen liittopäivien hyväksynnän (Bundesregierung).

Alempi oikeudellinen taso herätti kovan reaktion Puolan kansallisessa turvallisuusvirastossa BBN:ssä, joka toimii presidentin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana. BBN:n johtaja Bartosz Grodecki kutsui sopimusta "melko epäsymmetriseksi" ja sanoi virastonsa saaneen tekstin vasta allekirjoitusta edeltävänä iltapäivänä (RMF24). Huoli kohdistui hänen mukaansa sopimuksen 7 artiklaan, joka käsittelee yhteisoperaatioita ja voisi sivuta presidentin perustuslaillista asemaa ylipäällikkönä (Do Rzeczy). Koko tekstiä ei ole julkaistu, joten väitettä epäsymmetriasta ei voi tarkistaa. Todennäköinen kitkakohta on käytännöllinen: Puolalle voi syntyä raskaampia velvoitteita kauttakulussa, infrastruktuurissa ja tuessa, koska maantiede tekee siitä käytävän.

Kaksi kumppania, kaksi tehtävää

Vertailu Ranskaan on paljastava. Ranskalaislähteissä Saksan kanssa tehtyä järjestelyä kuvataan suppeammaksi kuin Puolan ja Ranskan Nancyssa allekirjoittamaa sopimusta, johon sisältyi keskinäisen avun lauseke sekä poikkeuksellinen keskustelu Ranskan ydinpelotteesta (Forum Militaire). Varsova näyttää käyttävän eri kumppaneita eri tarkoituksiin: Ranskaa strategiseen viestintään ja ydinsateenvarjokieleen, Saksaa itään suuntautuvien joukkojen käytännön siirtokoneistoon.

Syvempi sopimus Saksan kanssa voisi avata ratifiointiriidan, ruokkia oikeisto-opposition vastarintaa ja nostaa pintaan historiallisen epäluottamuksen, jota pelkkä logistiikkayhteistyö ei poista. Puola kantaa Naton itäisen painopisteen raskaimman käytännön taakan joka tapauksessa. Sen alue on käytävä, riippumatta siitä, miellyttävätkö ehdot Varsovaa.