Varsovan sähke vauhdittaa EU-puolustusta

Yhdysvaltain Varsovan-suurlähetystöstä vuotanut diplomaattisähke kuvasi Puolan reaktiota äkilliseen joukkojen perumiseen "suureksi poliittiseksi ja psykologiseksi järkytykseksi", jota ruokki "petetyksi tulemisen tunne". Politicon 22. toukokuuta julkaisema sähke varoitti, että sekavuus voi "kiihdyttää EU:n puolustusintegraatiota Yhdysvaltojen kustannuksella". Muutamaa päivää myöhemmin arvio näytti osuneen kohdalleen. Saksa nopeutti suunnitelmiaan ostaa Tomahawk-ohjuksia, Ranska syvensi ydinaseteen liittyvää yhteistyötä kahdeksan eurooppalaisen kumppanin kanssa, ja Nato-liittolaiset kutsuivat Yhdysvaltain viestintää julkisesti "todellakin sekavaksi".

Sähke on tavanomainen diplomaattiraportti, ei virallinen eriävä muistio. Sen suoruus erottuu silti. Ura­diplomaatit laativat sen suurlähetystössä, jota johtaa Tom Rose, poliittinen nimitys ja varapresidentti Pencen entinen päästrategi. Senaatti vahvisti Rosen nimityksen niukasti (U.S. Embassy Warsaw). Ei tiedetä, kirjoittiko Rose sähkeen, hyväksyikö hän sen vai päästikö sen vain eteenpäin.

Kymmenen päivän suunnanvaihdokset

Pentagon perui 13. toukokuuta 2. panssariprikaatin suunnitellun rotaation Puolaan. Kyse oli noin 4 200 sotilaasta, joiden kalusto oli jo lähetetty Eurooppaan. Varsova ei saanut ennakkovaroitusta. Puolan viranomaiset kiirehtivät Washingtoniin hakemaan selityksiä.

Trump muutti linjaa 21. toukokuuta Truth Socialissa ja ilmoitti 5 000 "lisäsotilaasta". Perustelu oli avoimen henkilökohtainen. Joukkojen lähettäminen seurasi "Puolan nykyisen presidentin Karol Nawrockin menestyksekkäästä valinnasta, jota olin ylpeä voidessani tukea" (NPR). Pentagonin viranomaiset kertoivat samalle medialle, etteivät he tienneet, mitä ilmoitus tarkoitti käytännön joukkojen siirroille. Naton pääsihteeri Mark Rutte "toivotti" päätöksen tervetulleeksi Naton ulkoministerikokouksessa Helsingborgissa, mutta sanoi, että "sotilasjohto käy läpi kaikki yksityiskohdat" (Le Monde). Diplomaattikielellä se tarkoittaa, ettei valmista suunnitelmaa ole. Puolan ulkoministeri Sikorski tulkitsi luvun nykyisen joukkotason säilyttämiseksi, ei lisäykseksi.

Puolan kaksi ulkopolitiikkaa

Sähke paljasti Puolan hallinnossa halkeaman, joka ulottuu yhtä rotaatiota syvemmälle. Puola elää yhteishallinnossa: presidentti ja pääministeri tulevat kilpailevista poliittisista leireistä. Oikeistolaiseen PiS-puolueeseen eli Lakiin ja oikeuteen kytkeytyvä presidentti Nawrocki käyttää muodollisesti seremoniallista mutta perustuslaillisesti merkittävää valtaa. Pääministeri Tusk johtaa hallitusta. Trumpin ilmoitus ohitti Tuskin kokonaan ja nimesi Nawrockin joukkojen lähettämisen syyksi.

Puolalla on käytännössä kaksi ulkopolitiikkaa. Tusk on rakentanut eurooppalaista varmistuslinjaa ja allekirjoitti huhtikuussa 2026 Macronin kanssa Gdańskin sopimuksen, joka laajentaa Ranskan ydinpelotteeseen liittyvät neuvottelut Puolaan ja seitsemään muuhun valtioon. Nawrocki taas väittää, että hänellä on henkilökohtainen yhteys Valkoiseen taloon. Hänen neuvonantajansa Marcin Przydacz sanoi Politicolle, että sekavuus oli Pentagonin eikä Valkoisen talon syytä. Näin hän suojasi sekä Trumpia että Nawrockia kritiikiltä.

Puolalainen mielipide heijastaa jakolinjaa. CBOS:n kyselyssä Nawrockin luottamusluku nousi toukokuussa 52 prosenttiin. Erillisessä Rzeczpospolitan kyselyssä 38,5 prosenttia puolalaisista arvioi Tuskin hallituksen vahingoittavan suhteita Washingtoniin. Puolan turvallisuustakuut riippuvat nyt osin siitä, kumman puolalaisjohtajan kanssa Washington haluaa puhua. Institutionaalista suojaa tätä vastaan ei ole.

Saksa saa rangaistuksen ja sopeutuu jo

Sama joukkojen vähennys, joka järkytti Varsovaa, osuu suoraan Berliiniin. Saksasta lähtee 5 000 yhdysvaltalaissotilasta sen jälkeen, kun Trump kärjisti kiistansa liittokansleri Merzin kanssa Yhdysvaltain ja Iranin sodasta. Suunniteltu amerikkalaisten Tomahawk-ohjusten sijoittaminen Saksan maaperälle peruttiin. Berliini jätti heinäkuussa 2025 ostopyynnön 400 Tomahawk-ohjuksesta ja kolmesta Typhon-laukaisujärjestelmästä. Kymmenen kuukautta myöhemmin Washington ei ole vastannut.

Puolustusministeri Pistorius kutsui joukkojen vetämistä "ennakoitavaksi" ja käytti sitä juuri siihen, mistä suurlähetystön sähke varoitti: eurooppalaisen omavaraisuuden perusteluun. Berliini selvittää Tomahawkien kotimaista tuotantoa ja on aloittanut Turkin kanssa keskustelut vaihtoehtoisista pitkän kantaman ohjuksista. Myös Saksan yleinen mielipide on jo muuttunut. Infratest Dimapin mukaan vain 15 prosenttia äänestäjistä pitää Yhdysvaltoja luotettavana kumppanina.

Sähkeen vuotajan henkilöllisyydestä tai motiivista ei ole varmaa tietoa. Liikkeellä on kolme selitystä: ura­diplomaatti on kiertänyt ulkoministeri Rubion aikana käytännössä jäädytetyn eriävän kannan kanavan, jokin ryhmittymä on pyrkinyt painostamaan Pentagonia dokumentoimalla liittosuhteelle aiheutuneen vahingon, tai vuoto on kulkenut puolalaista reittiä. Mitään näistä ei ole vahvistettu. Yhtä epäselvää on, onko Trumpin lupauksella 5 000 sotilaasta operatiivista sisältöä. Sähkeen varoitus on jo toteutunut.