Yhdysvaltain joukot poistuvat Virosta

Tapan harjoitusalue Koillis-Virossa on hiljaisempi kuin kuukausi sitten. Suurin osa siellä olleista yhdysvaltalaissotilaista on lähtenyt. Washington on pysäyttänyt uusia Euroopan-joukkojen siirtoja siksi aikaa, kun Pentagon arvioi, missä Yhdysvaltain joukkoja pidetään ja kuinka nopeasti niitä voidaan siirtää (ERR).

Tallinna ei pysty sanomaan, mitkä joukot ja kalusto korvaavat lähteneet tai milloin. Juuri rotaatioiden väliin syntyvä aukko ratkaisee, miltä pelote näyttää käytännössä.

Miltä normaali rotaatio näyttää

Tavallinen joukkojen vaihto toimii vuoronvaihdon tavoin. Yksi osasto lähtee, toinen tulee tilalle, aikataulu tiedetään viikkoja etukäteen ja suorituskykyvaje jää pieneksi. Virossa aikataulu on muuttunut epäselväksi. Puolustusministeri Hanno Pevkur vakuuttaa, etteivät Yhdysvaltain joukot "lähde kokonaan", mutta avoimeksi jää, minkä kokoisina ja millaisin suorituskyvyin ne jäävät. Hallitus voi perustellusti sanoa, että Nato-sitoumus pitää, vaikka lupauksen takana olevien joukkojen ja kaluston määrä muuttuu epävarmemmaksi.

Viro ei ole yksittäistapaus. Pentagon perui toukokuussa noin 4 000 sotilaan panssariprikaatin suunnitellun rotaation Puolaan, mikä tuli yllätyksenä myös osalle Yhdysvaltain hallinnosta (Politico). Puolustusministeri Pete Hegseth käynnisti kuuden kuukauden selvityksen Yhdysvaltain Euroopan-tukikohdista ja perusteli sitä sillä, että liittolaisten on otettava "ensisijainen vastuu" omasta puolustuksestaan (NATO). Tietojen mukaan Hegseth halusi ennen Naton ministerikokousta syvempiä leikkauksia Euroopan-joukkoihin, mutta suunnitelmaa hillittiin (Focus). Lopullista käskyä ei ole julkaistu.

Esikunta ei ole varuskunta

Naton vastaus on ollut rakenteellinen. Heinäkuun 1. päivänä 1. saksalais-alankomaalainen armeijakunta otti taktisen johdon Viron ja Latvian maavoimista. Käytännössä eurooppalainen esikunta suunnittelee ja johtaa nyt päivittäistä sotilaallista toimintaa, jota aiemmin hoidettiin Yhdysvaltain johtamissa rakenteissa (ERR, Bloomberg). Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoi, että Nato voi luottaa eurooppalaisiin liittolaisiin (DW). Yhdysvaltalaiskenraali Christopher Donahue vakuutti Baltian tilaisuudessa, että Washington "on liittolaistensa rinnalla" (Arab News/Reuters).

Johtovastuun siirrolla on merkitystä, koska esikunnat muovaavat kriisin ensimmäisiä päiviä. Esikunta ei kuitenkaan tuota joukkoja, lentokoneita, ilmatorjuntaa eikä ampumatarvikkeita. Se organisoi voimia, jotka liittolaisten on todellisuudessa lähetettävä. Naton ylin sotilasjohto on myöntänyt, että Eurooppa on paikannut suurimman osan Yhdysvaltain vähennysten jättämistä aukoista, mutta osa puutteista on edelleen täyttämättä (AP/Seattle Times). Vaikeimmin korvattavia ovat pitkän kantaman iskuvoima ja tiedusteluvalvonta.

Puola näyttää asetelman selkeimmin. Varsova neuvottelee mahdollisesta ensimmäisestä pysyvästä Yhdysvaltain tukikohdasta, jonka sijaintivaihtoehtoina ovat Poznań ja Wrocław. Samalla se painostaa Washingtonia käynnistämään keskeytetyn panssariprikaatin rotaation uudelleen (radar.rp.pl). Logiikka on yksinkertainen: jos rotaatioihin ei voi luottaa, läsnäolosta yritetään tehdä pysyvää. Pysyvä tukikohta edellyttää kuitenkin Washingtonin hyväksyntää, ja Washington arvioi parhaillaan koko Euroopan-järjestelyään.

Kenen pitää vastata

Yhdysvaltain kongressissa vastarinta kasvaa. Edustajainhuoneen asevoimakomitean puheenjohtaja Mike Rogers sanoi, ettei lainsäätäjiä kuultu asianmukaisesti, kun Yhdysvallat aiemmin veti prikaatin Romaniasta. Kongressissa valmistellaan vaatimusta riskiarvioista ennen kuin Yhdysvaltain joukkomäärä Euroopassa laskisi alle 76 000 sotilaan (The Hill).

Naton 5. artikla, eli sopimusmääräys siitä, että hyökkäys yhtä liittolaista vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan, ei ole muuttunut. Pelote ei silti ole sopimuslause. Se on mahdollisen vastustajan laskelma siitä, millaiset joukot, reagointinopeus ja poliittinen tahto sitä odottaisivat kriisin ensimmäisinä tunteina. Kun laskelman näkyvät osat lähtevät eikä korvaavaa päivämäärää anneta, epävarmuus kasvaa.

Aukko ei todista, että Yhdysvallat vetäytyy Euroopasta. Se osoittaa, että Baltian pelote riippuu nyt Pentagonin julkaisemattomasta selvityksestä, jonka käytännön vaikutuksia liittolaiset eivät vielä pysty suunnittelemaan. Jokainen itäisen sivustan pääkaupunki sopeutuu poissaoloon, jonka kokoa se ei tunne. Selvitys antaa aikanaan vastauksen. Avoinna on, kestääkö liittolaisten valmius odottaa sitä.