Washington kiristää otettaan ASML:n vanhoista koneista

Tekoäly ei pyöri vain ohjelmistolla. Chatbotit ja kuvageneraattorit tarvitsevat kehittyneitä siruja, ja niiden massatuotanto nojaa käytännössä yhteen yhtiöön: Alankomaiden Veldhovenissa toimivaan ASML:ään. Sen litografialaitteet piirtävät mikroskooppisia virtapiirikuvioita piikiekoille äärimmäisen ultraviolettivalon avulla. Samaa teknologiaa ei ole onnistuttu kopioimaan teollisessa mittakaavassa. ASML:n liikevaihto oli vuonna 2025 32,7 mrd. euroa, ja yhtiö ohjeisti vuodelle 2026 34–39 mrd. euron liikevaihtoa tekoälykysynnän vetämänä (ASML annual report).

Siksi Alankomaista on tullut osin sattumalta yksi tekoälykilpailun strategisista solmukohdista. Tällä viikolla maan asema paljasti ristiriidan, joka kertoo myös Euroopan haavoittuvuudesta.

Alankomaat liittyi 23. kesäkuuta Pax Silicaan, Yhdysvaltain johtamaan ryhmään, joka koordinoi mineraalien, energian, sirujen ja datakeskusten saatavuutta niin, että tekoälyn toimitusketjut pysyisivät ystävällismielisten maiden piirissä (US State Department). Samalla viikolla Alankomaiden ulkomaankauppaministeri Sjoerd Sjoerdsma matkusti Washingtoniin vastustamaan lakiesitystä, joka antaisi Yhdysvaltain kongressille käytännössä sananvaltaa siihen, mitä alankomaalaiset yhtiöt saavat myydä ja kenelle (Reuters). Alankomaat liittyy liittoumaan mutta vastustaa sen sääntöjen laajentamista. Sama jännite määrittää Euroopan asemaa tekoälyn laitepohjassa.

Miksi sirukoneesta tulee painostusväline

Pax Silica perustettiin joulukuussa 2025, ja siihen on sittemmin liittynyt yli tusina kumppania, muun muassa Japani, Etelä-Korea, Intia ja useita EU-maita. Yhdysvaltain alivaltiosihteeri Jacob Helbergin rakentama ajatus on suoraviivainen: tekoälykilpailussa ei ratkaise vain parempi ohjelmisto, vaan se, kuka hallitsee ohjelmiston vaatimaa fyysistä perustaa eli laskentatehoa, mineraaleja ja tehtaita (Hudson Institute, Straits Times). Liittolaisten välinen koordinaatio vastaa todelliseen riskiin: vihamielisiin käsiin keskittyvät toimitusketjut voidaan katkaista.

Ongelma alkaa siitä, missä koordinaatio muuttuu pakottamiseksi. ASML:n kehittyneimpien, äärimmäistä ultraviolettivaloa käyttävien EUV-laitteiden myynti Kiinaan on jo estetty vientivalvonnalla, eli säännöillä, joilla rajoitetaan herkän teknologian ostajia. Huhtikuussa kongressiin tuotu kahden puolueen MATCH Act kiristäisi linjaa lisää (Baumgartner House release).

Lakiesitys kieltäisi myös ASML:n vanhemman sukupolven DUV-laitteiden viennin. DUV tarkoittaa syväultraviolettivaloa käyttävää litografiaa. Laitteet eivät ole uusinta teknologiaa, mutta ne ovat yhä arvokkaita, ja niitä toimii jo tuhansittain kiinalaisissa tehtaissa. Esitys rajoittaisi myös Kiinassa jo olevien koneiden huoltoa. Sillä on merkitystä, koska litografiakone ei ole laite, joka kytketään seinään ja unohdetaan. Se tarvitsee jatkuvaa asiantuntijahuoltoa, ohjelmistopäivityksiä ja valmistajan varaosia. Jos huoltolinja katkeaa, jo myydytkin koneet alkavat ajan myötä pysähtyä (Tom's Hardware).

Euroopan suvereniteetin kannalta lakiesityksen kovin kohta on määräaika. MATCH Act antaisi liittolaisille 150 päivää aikaa ottaa käyttöön vastaavat rajoitukset. Jos ne eivät suostu, Washington laajentaisi Yhdysvaltain oikeudellista toimivaltaa ulkomailla valmistettuihin tuotteisiin. Käytännössä hollantilaiselle yhtiölle sanottaisiin, että sen on noudatettava Yhdysvaltain lakia (Kim Senate release). Esitys on läpäissyt valiokuntakäsittelyn mutta ei täysistuntoäänestystä, ja TechCrunchin mukaan se saattaa tarvita laajemman lakipaketin tullakseen voimaan.

Mitä Eurooppa voi menettää

Taloudellinen riski näkyy heti ASML:n luvuissa. Kiinan osuus yhtiön vuoden 2025 myynnistä oli noin 33 %, mutta vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä osuus nettolaite­myynnistä oli jo pudonnut 19 %:iin (SCMP, ASML Q1 2026). Myynti rahoittaa seuraavan laitesukupolven tutkimusta ja kehitystä. Jos se supistuu, Euroopan kyky pysyä litografian kärjessä heikkenee.

ASML:n pääkonttori on Alankomaissa, mutta sen tarkkuusteknologian verkosto on eurooppalainen. Saksalaiset ZEISS ja TRUMPF toimittavat optiikkaa ja laserjärjestelmiä, joiden varassa EUV-teknologia toimii (ZEISS, TRUMPF). ASML:ään kohdistuvat rajoitukset kulkevat siksi myös toimittajaketjun läpi. EU:n siruasetuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Euroopan osuus maailman puolijohdemarkkinoista 20 %:iin (European Commission), ja Bryssel puhuu virallisesti Kiina-suhteessa riskien vähentämisestä, ei irtikytkennästä (EU economic security strategy). Vientivalvontapäätökset ovat silti yhä jäsenvaltioiden käsissä. Näin Alankomaat neuvottelee yksin Washingtonin kanssa koneesta, josta koko Euroopan strateginen asema riippuu (CSDS VUB).

Bruegel on arvioinut, että ASML:n monopoliasema antaa Euroopalle todellista neuvotteluvoimaa pirstoutuvassa sirumaailmassa, mutta vain jos sitä käytetään yhdessä. Sjoerdsma sanoi Washingtonissa, että Alankomaat jakaa tavoitteen estää vaarallisen teknologian päätyminen vihamielisille toimijoille, mutta "pakotettu yhteistyö" ylittää rajan (Reuters). Euroopan kysymys on, pystyykö se pitämään rajan maa kerrallaan vai muuttuuko "luotettu kumppanuus" vähitellen hallituksi riippuvuudeksi: korkeammiksi kustannuksiksi, heikommaksi neuvotteluvoimaksi ja pienemmäksi määräysvallaksi siinä teollisessa perustassa, jolle tekoäly rakennetaan.